Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Aluksi vastaajat kertoivat mielipiteensä useista väittämistä, jotka liittyivät mm. työelämään ja työelämän tasa-arvoon, hyvinvointiin, ympäristöasioihin, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, päätöksentekoon, politiikkaan, talouteen, globalisaatioon ja vallankäyttöön. Tämän jälkeen vastaajilta tiedusteltiin luottamusta eri yhteiskunnan toimijoita, kuten eduskuntaa, oikeuslaitosta, poliisia, eri medioita, sosiaaliturvajärjestelmää, koulutusjärjestelmää ja kansalaisjärjestöjä kohtaan. Seuraavaksi selvitettiin vastaajien näkemyksiä yhteiskunnan tasa-arvoisuudesta ja eriarvoisuudesta mm. tulonjaon ja terveyden kannalta, ammattiryhmittäin, syntyperän ja etnisyyden suhteen, sukupolvittain, ikäryhmittäin ja alueellisesti. Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin kuinka tärkeinä syinä talouden ja työllisyyden kääntymiselle huonompaan suuntaan vastaajat pitivät mm. maailmantalouden sääntelyä, markkinatalousjärjestelmän ylilyöntejä USA:ssa, nykyisen ja aiempien hallitusten tekemiä virheitä, tiedotusvälineiden toimintaa ja markkinajärjestelmää sinänsä. Samoin vastaajat arvioivat talouden ja työllisyyden tilaa tällä hetkellä ja esittivät arvionsa tilanteesta yhden, kahden ja viiden vuoden päästä. Vastaajat ottivat pelkistetysti kantaa siihen, millainen taloustilanne oli heidän mielestään tulossa. Seuraavaksi vastaajat ottivat kantaa Suomen nykyiseen markkinatalouteen. He ottivat kantaa siihen, kuinka paljon Suomessa oli esimerkiksi yrittämisen vapautta, kilpailua, sosiaalisuutta, keinottelua, monopoliasemassa olevia yrityksiä, elinkeinoelämän valtaa, työnteon arvostusta, ammattiliittojen valtaa, kovaa kapitalismia, holhoavaa sosialismia ja kotimaista omistusta. Seuraavaksi vastaajat ilmoittivat tyytyväisyytensä tulotasoonsa, ihmissuhteisiinsa, työhönsä, vaikutusmahdollisuuksiinsa yhteiskunnassa, elämäänsä yleensä, kuntansa hyvinvointipalveluihin ja talouden toimivuuteen arjessa. Lopuksi, ennen taustatietojen keräämistä he ilmaisivat, kuinka myönteisesti he suhtautuivat EU-jäsenyyteen sekä markan korvaamiseen eurolla ja ottivat kantaa siihen oliko EMU-jäsenyydestä ja eurosta ollut haittaa vai hyötyä vuoden 2009 talouskriisin oloissa. Taustakysymyksiä olivat mm. sukupuoli, ikäryhmä, asuinkunnan koko, koulutus ja toimiala.

The survey charted Finnish attitudes and values. The respondents were presented with a series of attitudinal statements covering occupational life, work-life balance, social welfare, environmental issues, influencing, decision-making, political life, economy, globalisation, and political power. Confidence in various actors in society, such as the Parliament, the legal system, the police, various media, the social security system, he education system, and civic organisations was surveyed. The respondents' views were charted on equality in society and inequities related to income distribution and health, origin and ethnicity, and different generations, age groups, and regions. They were also asked to give their opinions on the importance of various factors (e.g. regulation of world economy, excesses of the American market economy system, mistakes made by the current and previous governments, actions of the media, the market system as such) in causing the current economic depression and unemployment. The respondents also assessed the state of the economy and employment at the time of the survey as well as after one, two and five years. Further questions probed the respondents' attitudes towards the current Finnish market economy. Views were charted on the freedom of enterprise, competition, sociality, speculation, enterprises exercising a monopoly, the power of the economy, the appreciation of work, the power of the trade unions, hard capitalism, paternalistic socialism, and domestic ownership. In addition, satisfaction with income level, relationships, work, possibilities to influence in society, life in general, municipal welfare services, and the functioning of the economy in everyday life was investigated. Finally, the respondents were asked about their attitudes towards EU membership and replacing the Finnish mark with euro, and whether EMU membership and euro had benefited or harmed Finland in the economic crisis of 2009. Background variables included the respondent's gender, age group, size of municipality of residence, education, and industry of employment.

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandom

Probability: Simple randomProbability.SimpleRandom

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper