Aluevaalitutkimus 2022

DOI

Aluevaalitutkimus 2022 kartoittaa suomalaisten mielipiteitä aluevaaleista ja hyvinvointialueista. Kyselyssä selvitettiin vastaajien poliittista osallistumista, poliittisia asenteita, puolueiden kannatusta, ehdokas- ja puoluevalintoja sekä äänestysaktiivisuutta. Vaalitutkijoiden kokoama aineisto sisältää kysymyksiä myös Suomen tulevaisuuden näkymistä. Aluevaalitutkimuksen toteutuksesta vastasi Suomen kansallinen vaalitutkimuskonsortio, joka koostuu useiden eri yliopistojen vaali- ja demokratiatutkijoista. Ensiksi vastaajalta kysyttiin kiinnostuksesta politiikkaan sekä tyytyväisyydestä demokratian toimivuuteen Suomessa. Tämän jälkeen tiedusteltiin, minkä verran vastaaja seurasi aluevaaleja eri tiedotusvälineistä ja kuinka usein hän keskustelee politiikasta muiden ihmisten kanssa. Asenneväittämin kartoitettiin vastaajan mielipiteitä äänestämisestä, demokratiasta ja poliittisen päätöksenteon muodoista. Tyytyväisyyttä poliittiseen järjestelmään kartoitettiin kysymällä, kuinka paljon vastaaja luottaa eri tahoihin, kuten hallitukseen, puolueisiin, kunnanvaltuustoon, tiedotusvälineisiin, terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen ja aluehallintovirastoon. Seuraavaksi vastaajan mielipiteitä kartoitettiin erilaisin aluevaaleihin ja lähidemokratiaan liittyvin väittämin. Vastaajan tuli myös asettaa tärkeysjärjestykseen se, ketä aluevaltuutetun tulisi ensisijaisesti edustaa. Lisäksi tiedusteltiin aluevaaleihin liittyvän tiedon saatavuudesta. Seuraavana teemana olivat puolueet. Vastaajalta tiedusteltiin, kokeeko hän olevansa lähellä jotakin poliittista puoluetta, ja jos kokee, niin mitä. Lisäksi kysyttiin mielipidettä eri poliittisista puolueista. Vastaajaa pyydettiin myös sijoittamaan itsensä vasemmisto-oikeisto-akselille sekä arvoliberaali-arvokonservatiivi-asteikolle. Suomen tulevaisuuden suuntaa kartoitettiin asenneväittämillä esimerkiksi monikulttuurisuudesta, kristillisistä arvoista, ilmastonmuutoksen torjunnasta, valtion säätelystä ja verotuksesta. Seuraavaksi vastaajalta kysyttiin aluevaaleissa äänestämisestä. Vastaajalta kysyttiin äänestämättä jättämisestä ja sen itsestään selvyydestä. Vaaleissa äänestäneiltä kysyttiin tarkemmin, minkä puolueen ehdokasta vastaaja äänesti, oliko ehdokas omassa kunnassa asuva ja missä vaiheessa hän teki äänestyspäätöksen. Lopuksi kysyttiin hyvinvointialueisiin liittyviä kysymyksiä. Vastaajalta kysyttiin, pitäisikö julkisia varoja käyttää terveydenhuoltoon enemmän, saman verran vai vähemmän kuin nykyisin. Lisäksi esitettiin useita väittämiä liittyen esimerkiksi hyvinvointialueiden ja oman kotikunnan tarjoamiin palveluihin, verotukseen ja asiakasmaksuihin. Taustatietoja aineistossa ovat vastaajan syntymävuosi, sukupuoli, hyvinvointialue, koulutusaste, siviilisääty, ammattiasema, työskentelysektori, kotitalouden bruttovuositulot, paikkakuntatyyppi, asuntotyyppi, ensisijainen tapa käyttää terveyspalveluja, puoluekanta, äidinkieli, kotona käytettävät kielet, kuuluminen etniseen vähemmistöryhmään, kotitalouden henkilömäärä ja lasten määrä.

The survey charted Finns' opinions on the 2022 county elections and wellbeing services counties. The survey examined respondents' political participation, political attitudes, party allegiance, candidate and party choices and voting behaviour. The data also includes questions on future prospects of Finland. The county elections survey was carried out by the Finnish election study consortium, a consortium of election and democracy researchers from several universities. First, the respondent was asked about their interest in politics and their satisfaction with the functioning of democracy in Finland. Then, the respondent was asked how much he/she followed the county elections through different media and how often respondent discussed politics with other people. The respondents' opinions on voting, democracy, and forms of political decision-making were surveyed. Satisfaction with the political system was assessed by asking how much the respondent trusts various institutions, such as the government, political parties, the municipal council, the media, the Finnish institute for health and welfare and the regional state administrative agency. Next, the respondent's opinions were surveyed using a variety of statements related to county elections and local democracy. Respondents were also asked to rank in order of importance whom the county councillor should primarily represent. The respondent was also asked about access to information on county elections. The next topic was political parties. Respondents were asked for their opinion on different political parties, and if they felt close to any political party. Respondents were also asked to place themselves on the left-right axis and on the value-liberal-conservative scale. The future direction of Finland was explored through attitudinal questions on issues such as multiculturalism, Christian values, climate change, government regulation and taxation. Next, respondents were asked about voting in county elections. Respondents were asked about not voting and the obviousness of not voting. Those who voted in the elections were asked in more detail about the party candidate they voted for, whether the candidate was a resident of their county area and at what point they made their voting decision. Finally, questions were asked about wellbeing services counties. Respondents were asked whether public money should be spent more, the same or less on health care than at present. In addition, a number of questions were asked on issues such as the services provided by the wellbeing services counties and by their own municipality, taxation and user charges. Background variables included, among others, the respondent's year of birth, gender, education, marital status, wellbeing services county, occupational status, employer type, mother tongue, languages used at home, type of municipality of residence, type of dwelling, gross annual household income, number of people in the household, number of children, membership of an ethnic minority group, preferred method of accessing health services and party affiliation.

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandom

Probability: Simple randomProbability.SimpleRandom

Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWI

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Self-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI

Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Identifier
DOI https://doi.org/10.60686/t-fsd3825
Source https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3825
Metadata Access https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai?verb=GetRecord&metadataPrefix=oai_ddi25&identifier=55e3e09713d8fd8b14d3eaeab0edbc6051227395bcd41da65a8a17406d1c9a26
Provenance
Creator von Schoultz, Åsa 0000-0002-0708-3908; Rapeli, Lauri 0000-0003-0248-2763; Söderlund, Peter 0000-0002-5855-639X
Publisher Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive
Publication Year 2024
Rights Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive; Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.; In accordance with the agreement between FSD and the depositor.; Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.; The dataset is (B) available for research, teaching and study.
OpenAccess true
Contact https://www.fsd.tuni.fi/
Representation
Resource Type Kvantitatiivinen; Quantitative
Discipline Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture; Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture and Veterinary Medicine; Life Sciences; Social Sciences; Social and Behavioural Sciences; Soil Sciences
Spatial Coverage Hyvinvointialueet; Wellbeing services counties; Suomi; Finland