Nuorisotoimelle suunnattu kysely kartoittaa kuntien nuorisotoimen palvelujen laajuutta, tuottamista, ohjausta ja johtamista sekä kehittämistä. Aineisto on osa KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelman liikunta- ja vapaa-aikasektorin moduulia. Nuorisotoimea on tutkittu myös vuosina 1999 ja 2002 ja vastaaja on kunnan nuorisotoimesta vastaava viranhaltija. Aluksi kartoitettiin perustietoa nuorisotoimesta. Kysyttiin, montako työntekijää kunnan nuorisotoimessa on tällä hetkellä ja miten he ovat jakautuneet eri tehtäviin. Tiedusteltiin myös, minkälaisia toimintoja kuuluu kunnan nuorisotoimen tehtäviin ja miten ne ovat sijoittuneet kunnan alueelle. Vastaajaa pyydettiin myös arvioimaan, miten suuret olivat kunnan nuorisotoimen käyttö- ja henkilöstömenot, jaettujen nuorisotoiminnan avustusten sekä käyttötalouden tulojen määrä vuonna 1994 sekä kertomaan, maksaako kunnan nuorisotoimi vuokraa tiloistaan ja millainen on vuokran luonne. Perustieto-osuudessa tiedusteltiin vielä, mitä nuorisotiloja kunnassa on ja kuinka tyytyväinen vastaaja on niiden toimivuuteen. Palvelutuotantoa kartoittava osio aloitettiin kysymällä, millaisia nuorisopalveluita kunta tarjoaa, mikä taho toimii palvelun järjestäjänä ja mikäli järjestäjä on jokin muu taho kuin kunta itse, tukeeko kunta palvelun tuottajaa erilaisin avustuksin. Seuraavaksi vastaajaa pyydettiin arvioimaan nuorisotoimen volyymia sekä sitä, paljonko käyttäjiä nuorisopalveluilla oli vuonna 1994. Vastaajalle lueteltiin myös erilaisia nuorisojärjestöjä, joista pyydettiin arvioimaan, montako niistä toimii kunnassa, paljonko seuroilla on aktiivisia harrastajia sekä montako kunkin nuorisotoiminnan järjestöä tai harrastajaryhmää kunta tukee avustuksin. Lisäksi tiedusteltiin, hoidetaanko osa kunnan nuorisopalveluista ostopalveluina, mikä taho tekee päätöksen siirtymisestä ostopalveluiden käyttöön, kuka päättää miltä tuottajalta ne ostetaan sekä kilpailutetaanko tuottajia ennen ostopäätöstä. Ostopalveluihin liittyen kysyttiin myös tyytyväisyyttä nykyisten palveluiden toimintaan sekä tiedusteltiin vastaajan mielipidettä siitä, pitäisikö ostopalveluiden käyttöä lisätä tai vähentää kunnan nuorisopalveluissa. Lisäksi tiedusteltiin vielä, myykö kunta nuorisopalveluja muille kunnille, peritäänkö kunnan nuorisotoimen järjestämistä tilaisuuksista ja tapahtumista käyttömaksua ja peritäänkö nuorisotilojen käytöstä maksuja sekä millainen on mahdollisen maksun luonne. Seuraavaksi kysyttiin, onko kunnassa sijaitsevien nuorisotilojen omistusjärjestelyissä tapahtunut muutoksia vuoden 1992 jälkeen, miten kunnan nuorisotoimi on järjestänyt palveluiden tuottamiseen liittyvät oheistoiminnot, miten tyytyväinen vastaaja on oheistoimintojen toimivuuteen, onko toimintojen tuottajia kilpailutettu ja mikäli oheistoiminnot järjestetään ostopalveluin, kuka päättää niiden käyttämisestä ja siitä, miltä tuottajalta palvelut ostetaan. Kyselyn toiseksi viimeinen osio käsitteli nuorisotoimen ohjausta ja johtamista. Ensimmäisenä osiossa kysyttiin, mikä luottamushenkilöelin kunnassa käsittelee nuorisotointa koskevat asiat ja miten vastaaja arvioisi nuorisotoimesta vastaavaa luottamushenkilöelintä. Kysyttiin myös, mitä asioita kuuluu tällä hetkellä vastaajan päätösvaltaan, onko kunnan nuorisotoimessa tehty asiakkaille suunnattuja kyselyitä tai haastatteluja palveluiden arvioimiseksi sekä miten vastaaja arvioisi lueteltujen tahojen vaikutusta kunnan nuorisopalveluiden toimintaan. Seuraavaksi tiedusteltiin, onko nuorisotoimessa otettu käyttöön toiminnan tuottavuutta ja taloudellisuutta, laatua ja vaikuttavuutta kuvaavia sekä muita tulosarviointiin liittyviä tulosmittareita. Vastaajaa pyydettiin myös arvioimaan edistävätkö vai estävätkö erilaiset tekijät tulosmittauksen käyttöönottoa ja käyttöä kunnassa sekä miten tarpeelliseksi vastaaja näki tuloksellisuuden mittaaman tiedon käyttömahdollisuudet. Palveluiden kilpailuttamiseen liittyen kysyttiin, estävätkö vai edistävätkö eri tekijät palveluiden välistä kilpailuttamista kunnassa. Nuorisopalveluiden kehittämispolitiikka aloitettiin kysymällä, onko kunnan nuorisotoimessa tapahtunut muutoksia toimintaa ja laajuutta kuvaavilla osa-alueilla ja onko nuorisotoimessa toteutettu joitakin lueteltuja muutoksia. Vastaajaa pyydettiin myös arvioimaan nuorisotoimen toimintaan liittyviä tekijöitä, resursointikohteiden tärkeyttä sekä sitä, millaisiin asioihin kunnan nuorisotoimen kehittämisen tulisi kohdistua lähivuosina. Taustatiedot vastaajasta olivat mm. hänen sukupuolensa, ikänsä, koulutuksensa, työkokemuksensa nuorisotoimen tehtävissä sekä tieto siitä, kuuluuko vastaajan vastuualueeseen nuorisotoimen lisäksi muita toimialoja. Lisäksi kysyttiin, toimiiko vastaaja tällä hetkellä kunnallisissa tai muissa luottamustehtävissä.

The survey focused on the scope, service provision, management, and development policies of youth affairs departments of Finnish municipalities. The respondents were municipal officials responsible for youth affairs. Similar surveys were carried out in 1999 and 2002. First, the respondents were asked how many employees there were in the youth affairs departments of their municipalities, and what their responsibilities were. Further questions explored what kind of youth services the municipalities provided, how they were located, and whether the municipalities allocated funds for them. The respondents were also asked to assess the current expenditure and income of youth affairs services in their municipalities in 1994. One topic pertained to youth facilities, for example, whether the municipalities owned or rented them. In relation to service provision, the respondents were asked about the bodies organising youth services in their municipalities, the volume of youth services, the number of youth service users in 1994, youth organisations, contracted-out services, and competitive tendering. Some questions covered satisfaction with municipal youth services at the present, whether the respondents' municipalities sold services to other municipalities, and whether they collected fees from the users of youth services. In relation to management and decision-making, the respondents were asked which elected body was in charge of youth affairs in their municipalities. They were also asked about their duties and responsibilities as the heads of the youth affairs departments. Views on the use of client surveys and performance measures were explored, as well as changes in the youth affairs departments of their municipalities, and development policies for the future. Background variables included the respondent's gender, age, education, work experience in the field of youth affairs, responsibility areas at work, and whether R held any elected offices in the municipality or elsewhere.

Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otantaProbability.Multistage

Probability: MultistageProbability.Multistage

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper