Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa kartoitettiin laajasti vastaajien terveyttä ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Terveydentilaa kartoitettiin kysymällä sekä todettuja sairauksia että koettua terveydentilaa. Psyykkistä terveyttä tutkittiin lisäksi GHQ12-seulan (General Health Questionnaire) ja Salli Saaren kehittämän mielenterveysseulan avulla. Jälkimmäisessä vastaajia pyydetään arvioimaan mm. otteen saamista opiskelusta, omia voimia ja kykyjä sekä mielialaa. Oireilua selvitettiin tiedustelemalla useiden erilaisten fyysisten ja psyykkisten oireiden esiintymistä, myös seksuaaliterveyden, syömishäiriöiden ja suun terveyden osalta. Lisäksi kysyttiin lääkkeiden ja lääkkeenomaisten tuotteiden käyttämisestä. Terveyskäyttäytymistä selvitettiin mm. päihteitä, ravintoa ja liikuntaa koskevilla kysymyksillä. Vastaajilta kysyttiin tupakoinnista, nuuskaamisesta sekä huumeiden ja lääkkeiden käytöstä humaltumistarkoituksessa. Alkoholinkäytöstä tiedusteltiin käytön tiheyttä, käytetyn alkoholin määrää, sosiaalisen paineen vaikutusta alkoholinkäyttöön ja aiheutuuko alkoholin käytöstä ongelmia. Kyselylomake sisälsi AUDIT-testin (Alcohol Disorders Test). Ravintotottumuksia kartoitettiin kysymällä maito- ja viljatuotteiden, hedelmien, marjojen, vihannesten sekä sokeri- ja rasvapitoisten tuotteiden käytöstä. Lisäksi kysyttiin, noudattavatko vastaajat jotakin erityisruokavaliota. Vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa fyysistä kuntoaan, kuinka usein ja miksi he harrastavat liikuntaa, kenen järjestämään liikuntatoimintaan he osallistuvat sekä onko liikunnan harrastamiseen riittävästi mahdollisuuksia. Kysymyksiä esitettiin myös hampaiden hoidon tottumuksista ja liikenneturvallisuuskäyttäytymisestä. Ihmissuhteista tiedusteltiin mm. siviilisäätyä, lasten lukumäärä, lähipiirin kokoa ja sosiaalisen kanssakäymisen aktiivisuutta. Opiskelusta kysyttiin, ovatko vastaajat mielestään oikealla opiskelualalla sekä kuinka kauan opinnot arviolta kestävät. Lisäksi kysyttiin oppilaitoksen antaman opinto-ohjauksen ja -neuvonnan laatua sekä kuka on antanut tukea opintoihin liittyvissä asioissa. Taloudellista tilannetta selvitettiin kysymällä ansiotyössä käyntiä sekä arviota taloudellisesta tilanteesta. Terveysasenteita kartoitettiin tiedustelemalla, kuinka tärkeänä vastaajat pitävät, että lainsäädännöllä säädellään esimerkiksi tupakointia työpaikoilla, alkoholin myyntiä vähittäiskaupoissa tai huumeiden käyttöä. Vastaajilta kysyttiin myös, ovatko he saaneet terveydenhuoltohenkilökunnalta suosituksia muuttaa elintapojaan ja onko lääkärin ohjeilla ollut vaikutusta elintapoihin. Lisäksi tiedusteltiin tärkeimpiä terveystiedon lähteitä. Lopuksi kysyttiin terveyspalveluiden käytöstä. Vastaajilta tiedusteltiin, kuinka usein he ovat viimeisen vuoden aikana käyttäneet opiskelijaterveydenhuollon, julkisen sektorin, työterveyshuollon, armeijan tai yksityissektorin terveydenhuoltopalveluita kuten terveydenhoitajaa, yleislääkäriä, erikoislääkäriä, hammaslääkäriä tai psykiatria. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, millaiseksi he kokivat saamansa palvelun ja hoidon suunnittelun ja opastuksen viimeisellä opiskelijaterveydenhuollon tai terveyskeskuksen käyttökerralla. Lisäksi tiedusteltiin haluaisivatko vastaajat terveydenhuoltopalveluiden apua eri asioissa kuten stressinhallinnassa, ravinto- ja liikunta-asioissa, tupakoinnin lopettamisessa tai parisuhde- tai itsetuntoasioissa. Taustatietoina olivat sukupuoli, syntymävuosi, opiskelujen aloitusvuosi ja opiskeluala. Tutkimusta on rahoittanut YTHS:n tutkimus- ja kehittämisrahasto.
The health survey of polytechnic students charted the respondents' health, and factors influencing their health. Questions covered general state of health, possible illnesses and injuries, and use of medication. Mental health was investigated with the help of GHQ12 (General Health Questionnaire) and a screen test created by psychologist Salli Saari. The screen test focused on the respondents' relationships to their parents and friends, their sexuality, and strengths and skills. Health behaviour was examined with questions pertaining to smoking, drug and alcohol use, nutrition and exercise. Relating to alcohol use, the respondents were asked how much and how often they drank alcohol, and whether drinking had ever prevented them from doing something planned or caused an accident. The questionnaire included an AUDIT-test (Alcohol Disorder Test). Nutritional habits were investigated with questions about the respondents' consumption of dairy and grain products, fruits, berries, vegetables, and sugary and fatty products. The respondents were also asked whether they were on a special diet and evaluated their own state of health. Participation in sports as well as the frequency of brushing teeth, using dental floss and eating xylitol chewing gum were charted. The respondents were asked about their feelings of loneliness and level of social interaction. With regard to studies, the respondents assessed whether their area of study was the right one for them, when they were going to graduate, who had given them study guidance and how satisfied they had been with the guidance. The respondents' financial circumstances and participation in paid employment were studied. Attitudes towards health issues were charted by asking whether there should be legislation regulating smoking in the workplace, alcohol selling in retail shops, cannabis use, or alcohol use in public places etc. The respondents were asked whether health professionals had advised them to change their lifestyle, and whether a doctor's instructions had helped them to do so. The most important sources of health-related information were also surveyed. Finally, the respondents' use of health services was investigated. Visits to student, occupational, military, public or private health service units were studied, and the respondents evaluated the quality of service and care they had received. Need for help from health services in certain issues (e.g. stress management, self-esteem and nutrition) was charted. Background variables included the respondent's gender, marital status, number of children, year of birth, year of beginning studies, and area of study. The study was funded by the research and development fund of the Finnish Student Health Service.
Ei-todennäköisyysotanta: harkinnanvarainen poimintaNonprobability.Purposive
Non-probability: PurposiveNonprobability.Purposive
Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper
Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper
