Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten asenteita Suomen kehitysyhteistyön linjauksiin ja toteutukseen sekä suomalaisten tietoja kehitysyhteistyöstä. Vastaajilta kysyttiin, miten suuri prosenttiosuus bruttokansantulosta käytetään kehitysyhteistyöhön ja onko osuus sopiva vai pitäisikö sitä lisätä tai vähentää. Lisäksi kysyttiin, miten tehokkaana ja laadukkaana vastaajat pitävät kehitysyhteistyön hallinnointia. Haastatelluilta tiedusteltiin, mistä lähteistä he saavat kehitysyhteistyötä ja kehitysmaita koskevat tietonsa sekä miten vakuuttavina ja luotettavina he pitävät viranomaisten kehitysyhteistyöstä antamia tietoja. Lisäksi heidän tuli arvioida kehitysyhteistyön merkitystä Suomen ulkopolitiikan osana. Edelleen kysyttiin mielipiteitä Suomen katastrofiavun nopeudesta ja riittävyydestä ja kohteista. Haastatelluilta kysyttiin myös näkemyksiä Suomen edustustojen ylläpidon tarpeellisuudesta hallitusten välisen kehitysyhteistyön kohdemaissa, kehitysyhteistyön tärkeimmistä päämääristä ja kohteista sekä tavoista, joilla apua pitäisi antaa. Lisäksi selvitettiin, pitävätkö haastatellut kahdenvälistä vai monenvälistä apua tehokkaampana avun muotona sekä mitä mieltä vastaajat ovat nykyisestä tilanteesta, jossa noin 60 prosenttia menee kahdenväliseen, 40 prosenttia monenväliseen apuun. Edelleen tutkittiin, miten tärkeänä vastaajat pitävät suomalaisten asiantuntijoiden työtä kehitysmaissa ja kansainvälisissä järjestöissä sekä pitäisikö suomalaisen asiantuntija-avun määrää lisätä vai vähentää. Lisäksi tiedusteltiin muun muassa mielipiteitä kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä, kansainvälisten yritysten mahdollisuudesta toimia kehitysyhteistyön rahoittajina sekä pääomaliikkeille ja valuuttavirroille ehdotetusta niin sanotusta Tobinin verosta. Vastaajilta kysyttiin myös heidän henkilökohtaisista kehitysmaakontakteistaan ja -kokemuksistaan. Taustamuuttujina olivat muun muassa vastaajan sukupuoli, ikä (valmiiksi luokiteltuna), ammatti, siviilisääty, koulutus, asuinlääni ja maakunta, perheen eniten ansaitsevan henkilön ammatti, perheen kotona asuvien alle 18-vuotiaiden lasten iät ja lukumäärä. Mukana oli useita omistusta, elintasoa ja viestintäyhteyksiä kuvaavia taustamuuttujia (mm. omistusasunto, auto, TV, matkapuhelin, Internet-yhteys). Internetin käyttöä selvitettiin useilla lisäkysymyksillä.
The survey charted Finnish opinion on the country's development co-operation, its objectives, allocation and successfulness. Respondents were asked which geographical areas of the world they think should be the main targets of the co-operation and why. Views on the most important goals and fields for Finland's co-operation were probed. Opinions on the future of African countries and the relationship between Finland's foreign policy and development co-operation policy were canvassed. Some questions pertained to the sources of information on development cooperation and the reliability of information given by Finnish authorities. Respondents were asked whether they know how much money Finland spends on development co-operation annually (as per cent of the GNI) and how much should be spent. Opinions on the efficiency of development cooperation were charted. One theme covered satisfaction with disaster relief given by Finland. Respondents also evaluated the development co-operation of non-governmental organizations, compared to that of the government. Opinions on whether development co-operation should be bilateral or multilateral and how ethically Finnish firms should act in developing countries were investigated. Respondents were asked about Tobin's tax proposal (tax on international financial transactions). Respondents' contacts with developing countries were charted. Background variables included respondents' age group, sex, economic activity, occupation, marital status, education, occupation of the household member with highest income, household monthly gross income, household size and composition and regional variables. There were several variables connected to respondents' television watching, Internet use, voting preferences, which newspapers and magazines they read regularly, which shops they use for everyday shopping and ownership of a car, summer cottage, mobile phone, house/apartment, personal computer etc.
Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoimintaNonprobability.Quota
Non-probability: QuotaNonprobability.Quota
Kasvokkainen haastattelu: tietokoneavusteinen (CAPI tai CAMI)Interview.FaceToFace.CAPIorCAMI
Face-to-face interview: Computer-assisted (CAPI/CAMI)Interview.FaceToFace.CAPIorCAMI
