Tutkimuksessa kartoitettiin suomenruotsalaisten identiteettiä ja mielipiteitä mm. arkipäivän sujumisesta, joukkoviestimien käytöstä, politiikasta ja yhteiskunnasta, arvoista, identiteetistä sekä yhteenkuuluvuudesta. Tutkimusta on rahoittanut Svenska Kulturfonden. Aluksi kysyttiin mihin kieliryhmään vastaaja ja hänen lähipiirinsä tunsivat kuuluvansa ja kuinka hyvin vastaajat katsoivat osaavansa suomea. Seuraavaksi kartoitettiin ruotsin tai suomen kielen käyttämistä eri yhteyksissä. Tiedusteltiin, kuinka tärkeää on saada ruotsinkielistä palvelua ja mihin suuntaan palvelu on viime vuosina muuttunut. Kysyttiin myös, miten asenteet ruotsin kieltä ja kaksikielisyyttä kohtaan ovat viime vuosina muuttuneet. Seuraavat kysymykset käsittelivät joukkotiedotusvälineitä. Vastaajilta kysyttiin, kuinka usein he kuuntelevat radiota tai katselevat televisiota aamuisin. Lisäksi kysyttiin, lukivatko vastaajat aamuisin paperisia lehtiä tai lehtiä Internetissä ja olivatko vastaajat ladanneet Internetistä radio- tai tv-ohjelmia, elokuvia, musiikkia, kirjoja, lehtiä tai tietokonepelejä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Kysyttiin myös, olivatko vastaajat kirjoittaneet tai lukeneet blogeja tai käyttäneet sosiaalista mediaa. Pyydettiin myös mielipidettä sanomalehtien ja kirjojen lukemisesta ainoastaan elektronisilla laitteilla. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin, missä määrin he tunsivat samaistuvansa eri ympäristöihin, maihin ja alueisiin. Kysyttiin, miten voimakkaasti vastaajat tunsivat olevansa suomenruotsalaisia eri tilanteissa ja ihmisryhmissä sekä tiedusteltiin, millaista yhteenkuuluvuutta tunnettiin erilaisiin kielellisiin ryhmiin. Lisäksi kysyttiin, miten vastaajan asuinympäristön asukkaat toimisivat eri tilanteissa. Lopuksi kysymykset käsittelivät ympäristöä ja ilmastonmuutosta. Kysyttiin mitä asioita vastaajat tekivät huomioidakseen ympäristönäkökohdat ja mitä he olisivat valmiita tekemään paremman ympäristön puolesta. Lisäksi kysyttiin, mitä hiilidioksidin päästölähteitä olisi syytä ensisijaisesti pienentää ja mitä pidettiin pahimpina uhkina merille. Kysyttiin myös, mitkä asiat olivat tärkeitä henkilökohtaiselle hyvinvoinnille. Taustamuuttujina olivat asuinalue, ikäluokka, koulutus, työllisyystilanne, siviilisääty ja talouden koko.

This study charted the identity of Swedish-speaking Finns and their opinions on various aspects of everyday life, such as politics and society, the use of mass media, leisure time activities, values, and the sense of belonging. The study was funded by the Swedish Cultural Foundation in Finland (Svenska kulturfonden). The first questions revolved around language. The respondents' and their families' Finnish and Swedish language skills were surveyed. It was examined whether the respondents had used Swedish, Finnish or both in different types of contexts, e.g. at home, at school, with friends, at bureaus and banks, and at work. The respondents were also asked whether they preferred not to use Swedish with authorities because they were afraid of receiving hostile service, and if they felt that their errands had not been taken proper care of in the past due to an official's lack of Swedish language skills. The respondents were presented with a set of statements about bilingualism and using the Swedish language in Finland, and they were asked if attitudes toward the Swedish language in different contexts -- such as at work, in politics, and in media -- had changed within the previous year. It was queried whether Swedish-language service offered by the state and municipality had improved or worsened within the previous year, as well as Swedish-language service in the private sector. The next questions covered media, the press, radio, and television. The respondents were asked if they listened to radio or watched television in the morning, and their choice of radio station or television channel in the morning was queried along with the topics of particular interest to them on morning television. In addition, it was examined which newspapers the respondents read, either printed or online, and if they had downloaded radio or television programmes, films, books, video games, magazines or newspapers from the internet within the previous 12 months. It was also queried whether they had written or read blogs or used social media services designed for Swedish-speaking Finns or other social media services. Finally, opinions were examined on reading newspapers and books exclusively on digital devices. After this, the respondents were asked if they felt a sense of belonging in various lands and regions, such as Finland, Swedish-speaking Finland, Sweden, the Nordic, and the European Union. The survey also examined the strength of the respondents' cultural identity as a Finland-Swede in different groups of people and situations, and whether or not the respondents felt a sense of belonging in various groups. They were also asked to estimate how likely the people around them would help in a variety of situations or if they would act in a selfish or even illegal manner. One set of questions pertained to the environment and climate change. The respondents were asked what they already did to reduce their carbon footprint (e.g. sorting waste, cycling or using public transport instead of driving a car), what they would be willing to do for a better environment (e.g. paying more taxes, lowering their personal standard of living), which sources of carbon emissions should be controlled more harshly, and what factors they deemed as the most significant threats to the seas. Finally, the respondents were asked which aspects they deemed important in their personal well-being, e.g. health, steady personal finances, friends and family, a person's appearance, nature, a meaningful job, and politics. Background variables included, for instance, region of residence, age group, gender, education level, economic activity and occupational status, marital status, and household composition.

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandom

Probability: Simple randomProbability.SimpleRandom

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWI

Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Self-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI