Tämä tutkimus on osa KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelman Sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat kuntien perusterveydenhuollon ohjaus ja johtaminen, palvelutuotanto, tapahtuneet muutokset sekä kehittämispolitiikka. Tämä kysely tehtiin itsenäistä perusterveydenhuoltoa harjoittaville kunnille ja vastaaja oli terveystoimesta vastaava viranhaltija. Perusterveydenhuoltoa on tutkittu myös vuosina 1997 ja 2000. Ensimmäisenä kartoitettiin kuntien palveluiden tuotantoa. Kysyttiin, mitkä tahot tuottavat perusterveydenhuoltoon kuuluvia palveluita kunnassa ja onko palveluiden tuottajia kilpailutettu ennen päätöksentekoa. Kysyttiin myös, onko kunta käyttänyt ns. keikkalääkäreitä ja jos on, niin mihin tehtäviin. Seuraavaksi tiedusteltiin, onko kunnassa oma vuodeosasto tai sairaala, mitä erikoisaloja kunnan terveyskeskuksessa on ja mitä erikoissairaanhoidon tehtäviä on siirretty vuoden 2000 jälkeen kunnan perusterveydenhuollolle. Haluttiin myös tietää, onko kansanterveystyön kuntayhtymään liittyminen kunnassa ajankohtaista ja pyydettiin arvioimaan eri tekijöiden vaikutusta perusterveydenhuollon järjestämiseen. Kyselyssä kerättiin tietoa myös erikoissairaanhoitoon liittyvistä asioista. Kysyttiin, millä tavoin kunta ohjeistaa sairaanhoitopiiriä ja pyydettiin arvioimaan väittämiä, jotka koskevat sen sairaanhoitopiirin toimintaa, johon kunta kuuluu. Kunnallisen terveydenhuollon kehittämisstrategioita kartoitettiin kysymällä, mitä toimintamalleja kunnan kansanterveystyön kuntayhtymässä käytössä, onko kunnassa meneillään/suunnitteilla perusterveydenhuoltoon liittyviä kokeiluja tai uudistuksia, onko kunnassa laadittu kokonaisvaltainen hyvinvointipoliittinen ohjelma, onko kunnanvaltuusto asettanut sitovia terveystoimen palvelutasovaatimuksia ja onko kunnassa tehty henkilöstötilinpäätöksiä. Tiedusteltiin myös, onko kunnassa tehty erityinen terveyspalveluiden kehittämisohjelma tai strategia, onko kunnassa toteutettu terveystoimen asiakastyytyväisyyskyselyjä ja onko kunnan terveystoimessa käytössä väestövastuujärjestelmä. Seuraavaksi kysyttiin terveystoimen resursseihin liittyviä asioita esittämällä erilaisia väittämiä kunnan terveystoimeen liittyen sekä kysyttiin, onko kuntayhtymässä vuonna 2000 tai sen jälkeen siirretty tehtäviä lääkäreiltä hoitohenkilökunnalle. Kartoitettiin myös, miten hammashuollon laajentaminen vuonna 2000 on vaikuttanut kunnassa, miten kunta pystyy vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen, onko kunnan hammashuollossa käytössä jonotusjärjestelmä ja mille ryhmille kunta tarjoaa maksuttomia hammashuollon palveluja. Lopuksi pyydettiin arviota kunnan luottamushenkilöelimen merkityksestä tai roolista eri terveystoimea koskevien asioiden hoitamisessa, luottamushenkilöelimen jäsenrakenteeseen liittyvistä ominaisuuksista sekä eri tahojen vaikutuksesta kunnan terveystoimeen.
The survey focused on primary health care in Finland, how Finnish municipalities organise, produce and manage the services, what kind of changes have been made, and what are the strategies for the future. This survey was aimed at municipalities which organise health services independently, without co-operating with other municipalities. Similar surveys were conducted in 1997 and 2000. Questions covered primary health care service provision, and purchasing and competitive tendering of services. One topic pertained to what kind of specialist health care services the municipality provided, and how such services were organised. Health care development strategies and plans were studied. Further questions covered the use of family doctor system, use of client satisfaction surveys, dental care, division of tasks between doctors and nurses, and the role of the municipal committee responsible for health services.
Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otantaProbability.Multistage
Probability: MultistageProbability.Multistage
Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper
Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper
