Tutkimuksessa kartoitettiin äänioikeutettujen poliittisia ja yhteiskunnallisia näkemyksiä liittyen vuoden 2011 eduskuntavaaleihin. Kokonaisaineisto kerättiin suomen- ja ruotsinkielisinä puhelinhaastatteluina, tämä aineisto sisältää ruotsinkielisissä haastatteluissa kerätyt tiedot. Suomenkielisten haastattelujen aineisto on arkistoitu numerolla FSD2673. Haastattelukysymykset ovat suurelta osin yhteneviä; ainoastaan kieleen liittyvien kysymysten asettelussa on eroavaisuuksia ja ruotsinkielisiltä on kysytty kieleen liittyen lisäkysymyksiä. Aineistot ovat saatavilla myös ruotsinkielisinä. Aluksi kysyttiin vastaajan poliittisesta kiinnostuksesta sekä siitä, kuinka usein tämä keskustelee politiikasta ja yhteiskunnallisista kysymyksistä. Seuraavaksi tiedusteltiin kokeeko vastaaja olevansa lähempänä jotakin tiettyä puoluetta muihin puolueisiin verrattuna, mikä tämä puolue on ja miten läheiseksi hän puolueen kokee. Tämän jälkeen esitettiin väittämiä, jotka liittyivät muun muassa äänestämiseen, kansanäänestyksiin, puolueiden toimintaan, demokratiaan, Suomen kahden kansalliskielen asemaan, tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen. Seuraavaksi vastaajat arvioivat hallituksen suoriutumista tehtävässään viimeisen neljän vuoden aikana sekä luottamustaan erilaisiin tahoihin, kuten tasavallan presidenttiin, eduskuntaan, euroopan unioniin, poliittisiin puolueisiin, oikeuslaitokseen ja poliisiin. Lopuksi selvitettiin vastaajien äänestyskäyttäytymistä eduskuntavaaleissa 2011 kysymällä, kävivätkö vastaajat äänestämässä, minkä puolueen ehdokasta he äänestivät ja oliko puolue vai ehdokas tärkeämpi valintaperuste. Lisäksi kysyttiin, miten paljon vastaajien puoluevalintaan eduskuntavaaleissa 2011 vaikuttivat muun muassa seuraavat tekijät: puolueen edustajien esiintyminen television vaaliohjelmissa, vastaajan ammattiryhmän etujen ajaminen, puolueen puheenjohtaja, puolueen linja viime aikoina esillä olleissa kysymyksissä, puolueen onnistunut vaalikampanja sekä vastaajan halu osoittaa mieltä nykymenoa vastaan. Ruotsinkielisiltä kysyttiin lisäksi vielä, pitäisikö Ruotsalaisen kansanpuolueen olla ensisijaisesti kielipuolue, kuinka usein vastaajat yrittävät saada palvelua ruotsin kielellä, miten ruotsinkielisyys vaikuttaa ehdokkaan valintaan vaaleissa ja onko julkisia palveluita käytettäessä palvelu ruotsin kielellä vai lyhyt matka palvelupaikkaan vastaajille tärkeämpää. Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat muun muassa sukupuoli, syntymävuosi, kunta, koulutusaste, uskonnollisuus, ammatti, elämänvaihe ja kotona käytetyt kielet.

This survey charted the political views of eligible voters in the 2011 Finnish parliamentary elections. The data was collected in both Finnish and Swedish. This dataset contains the interviews in Swedish (see FSD2673 for the data on Finnish-speaking population). Questions in the interview are for the most part the same in both datasets; the questions about language policy differ somewhat and there are added questions about language for Swedish-speakers. The data is also available in Swedish. The respondents' interest in politics and frequency of discussing political and societal matters were first investigated. Views were probed on whether one political party felt closer than the others and how close this party felt. The respondents were asked to what extent they agreed with several statements relating to Finnish politics and society (e.g. whether important national issues should be decided in a referendum more often and whether the second official language should be an obligatory subject at school). Perceptions on the performance of the government and trust in different institutions and persons (e.g. the president, politicians, police) were examined. The final set of questions focused on the respondents' voting habits in the latest parliamentary elections. They were asked whether they had voted, when they had voted, to which party their candidate belonged, whether the party or candidate was more important when voting and how much certain reasons affected party choice. The Swedish-speaking respondents were further asked whether the Swedish People's Party in Finland should foremost be a party with a language agenda, how often they attempted to receive service in Swedish, whether language played any role when voting and whether service in Swedish or a short distance to public services was more important. Background variables included, among others, the respondent's gender, year of birth, highest level of education, religiosity, economic activity and occupational status, household composition, economic activity, financial circumstances of family, language spoken at home, proficiency in Finnish, language spoken at work or studies, and region (NUTS3).

TodennäköisyysotantaProbability

ProbabilityProbability

PuhelinhaastatteluInterview.Telephone

Telephone interviewInterview.Telephone