Aineistossa on haastateltu Suomen aikuiskoulutussektorin koulutushenkilöstöä ja päättäjiä, jotka työskentelevät haavoittuvassa asemassa olevien nuorten aikuisten kanssa. Haastatteluissa käsitellään organisaatioiden nuorille aikuisille suunnattujen koulutusohjelmien tai muun toiminnan sisältöjä, pedagogisia lähestymistapoja, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vaikuttavuutta sekä nuorten koulutuspolkuja, elämänhallintaa, sosiaalisia ongelmia, sosioekonomista asemaa ja aktiivista kansalaisuutta. Aineisto on kymmenen haastattelun otos Suomessa kerätyistä haastatteluista, ja se on kerätty osana Euroopan laajuista EduMAP-hankketta (Adult Education as a Means to Active Participatory Citizenship). Tietoarkistosta on saatavilla myös yhdeksässä muussa maassa kerätyt vastaavat osa-aineistot omilla kielillään (Yhdistynyt kuningaskunta, Turkki, Espanja, Romania, Latvia, Unkari, Kreikka, Saksa ja Viro). Haastattelurunko oli erilainen koulutushenkilöstölle ja viranomaisille. Koulutushenkilökunnalle suunnatuissa haastatteluissa kartoitettiin aluksi haastateltavan työnkuvaa, organisaation toimintatapoja ja sitä, millaisten syrjäytymisvaarassa olevien aikuisten nuorten parissa henkilö työskentelee. Keskustelut käsittelivät työtä ohjaavia perusperiaatteita, organisaatiossa saatavilla olevaa erityisopetusta sekä nuorten taloudellista tilannetta ja aktiivisen kansalaisuuden käsitettä. Organisaation toimintaan liittyen tiedusteltiin mm. koulutusohjelmien suunnitteluprosesseista, tiedon hyödyntämisestä opetuksen suunnittelussa, käytetyistä pedagogisista lähestymistavoista ja kaikista toimivimmiksi osoittautuneista toimintatavoista. Osana haastattelun aiheita kartoitettiin useassa kohtaa sukupuoleen liittyviä kysymyksiä kuten, miten mahdolliset sukupuolten väliset erot otetaan organisaation opetuksessa huomioon. Edemmällä haastatteluja käsiteltiin yksityiskohtaisemmin organisaation aikuiskoulutuksessa käytettäviä pedagogisia lähestymistapoja, kuten oppimis- ja opetusmetodeja, oppituntien sisältöjä, opetusprosessia ja oppilaiden palautteenantomahdollisuutta. Haastateltavalta tiedusteltiin lisäksi, mitä ominaisuuksia syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa työskentelevällä koulutusalan ammattilaisella tulisi olla ja mitä koulutustarpeita niihin liittyy. Haastattelun lopussa keskustelut keskittyivät suunnitelmien ja koulutusohjelmien vaikutustenarviointiin ja niitä tarkasteltiin sosioekonomisesta, sosiokulttuurisesta sekä yhteiskunnallisen osallistumisen ja valveutumisen näkökulmista. Edelleen tarkasteltiin koulutusohjelmien oppilasmääriä ja toiminnan kehitysehdotuksia. Loput haastattelukysymykset käsittelivät yhteistyötä ja verkostoitumista muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Päättäjien ja virkamiesten haastattelurungot erosivat koulutushenkilöstön haastatteluista niin, että päättäjien kohdalla keskityttiin enemmän organisaation toimintaan valtakunnallisen vaikuttamisen tasolla, kuten lainsäädännön kehittämiseen ja toimenpanoon. Lisäksi haastatteluissa käsiteltiin mm. eri asiantuntijoiden ja kansalaisten hyödyntämistä päätöksenteossa, nykyisen koulutuspolitiikan saavutuksia ja merkittävimpiä ongelmia, joihin tulisi nuorten kohdalla puuttua. Haastatteluiden taustatietoina ovat haastattelun ajankohta, numero, haastateltavan sukupuoli ja ammatti.

This dataset includes interviews with educational personnel and policy-makers in the adult education sector in Finland working with vulnerable young adults. The interviews discuss contents of study programmes provided by the organisation, pedagogical approaches, gender equality, life management, social problems, socioeconomic status, and active participatory citizenship. The dataset is a ten-interview sample of the interviews collected in Finland for the Europe-wide EduMAP project (Adult Education as a Means to Active Participatory Citizenship). FSD's holdings also include data collected in the nine other EduMAP countries in their respective languages (the United Kingdom, Turkey, Spain, Romania, Latvia, Hungary, Greece, Germany and Estonia). Different interview schemes were used for interviews with educational personnel and educational authorities. In the interviews with educational personnel, the first questions concerned the interviewee's job responsibilities, practices in the organisation, and the types of vulnerable learners with whom the interviewee worked. Teaching practices were discussed as well as special education available at the organisation, the students' economic situation, and the concept of active participatory citizenship. Regarding the organisation's practices, the interviewees were asked about, for instance, the work processes for designing new educational programmes, pedagogical approaches, and learning/teaching methods that they had deemed particularly appropriate for vulnerable learners. Many facets of the organisation's practices were discussed in terms of gender, i.e. how possible gender differences were taken into consideration in teaching. Pedagogical details of the programmes were discussed in more detail with regard to, for instance, learning and teaching methods, contents of lessons, teaching processes, and the students' possibility of giving and receiving feedback. The interviewees were also asked what types of competences educational professionals working with vulnerable learners possess or should possess. Finally, the interviews examined the impact of the programmes from socioeconomic and sociocultural perspectives as well as the perspective of social activity and legal-political awareness. Attendance and graduation rates were also charted as well as suggestions for the improvement of the programmes. The final questions concerned collaboration and networking with other institutions. The interviews with educational authorities and policy-makers focused more on the national influence in educational policy, i.e. developing and implementing policies and legislation regarding vulnerable groups. In addition, these interviews discussed e.g. consulting representatives of vulnerable groups in developing policies, achievements and shortcomings of current educational policies, and the most important issues faced by vulnerable groups that should be taken into consideration in developing policies. Background information includes interview date, id, interviewee gender and occupation. The dataset is only available in Finnish.

Ei-todennäköisyysotanta: harkinnanvarainen poimintaNonprobability.Purposive

Non-probability: PurposiveNonprobability.Purposive

Kasvokkainen haastatteluInterview.FaceToFace

PuhelinhaastatteluInterview.Telephone

Face-to-face interviewInterview.FaceToFace

Telephone interviewInterview.Telephone