Suomalaisten Hyvinvointi ja Palvelut (HYPA) -sarjaan kuuluvassa kyselyssä kartoitettiin hyvinvointipalveluiden toteutumista lapsiperheiden kohdalla vuonna 2006. Postikyselynä toteutetussa kyselyssä teemoina olivat perherakenteiden muutokset, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, toimeentulo, vanhemmuus, ylisukupolviset suhteet, terveys, palvelut, tukiverkostot ja oma lapsuus. HYPA -kysely on STAKESin (nykyinen THL) toteuttama paneelimuotoinen kyselytutkimus, jossa yhdistetään puhelin- ja käyntihaastatteluja, postikyselyjä ja rekisteriaineistoja. Tutkimuksen tavoitteena on tarjota ajan tasalla olevaa, luotettavaa ja kattavaa tutkimusaineistoa suomalaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluiden käytöstä Aluksi kyselyssä käsiteltiin sitä, millainen vastaajan perhe on tällä hetkellä ja millaisia muutoksia se on kohdannut viimeisen vuoden aikana. Vastaajalta kysyttiin esimerkiksi, keitä henkilöitä hänen kanssaan asuu, montako lasta hänellä on ja minkä ikäisiä he ovat. Jos vastaajalla tai hänen puolisollaan oli lapsia aikaisemmasta liitosta, häneltä kysyttiin lasten asumisjärjestelyistä, tapaamisista ja elatusmaksujen jakautumisesta. Seuraavat kysymykset koskivat vastaajan työtilannetta ja työn ja perheen yhteensovittamista. Vastaajalta tiedusteltiin muun muassa, onko hänellä töissä mahdollisuuksia työajan joustoihin, tekeekö hän ylitöitä tai useampaa työtä yhtä aikaa, miten hän jaksaa töissä ja millä tavoin työ vaikuttaa perhe-elämään ja parisuhteeseen. Vastaajalta kysyttiin myös perhetilanteen aiheuttamista työnteon rajoitteista ja onko hänellä ollut työn vuoksi vähemmän aikaa läheisilleen viimeisen 12 kuukauden aikana. Lisäksi vastaajalta tiedusteltiin lapsen sairaudesta aiheutuneista poissaoloista työpaikalla, perheen eteen tehdyistä ratkaisuista, kotitöiden jakamisesta ja niistä aiheutuvista kiistoista. Seuraavaksi kyselyssä tarkasteltiin vastaajan taloudellista tilannetta, vanhempana oloa ja lapsen kasvatukseen liittyviä asioita. Toimeentuloon liittyvät kysymykset käsittelivät säästämisen mahdollisuuksia ja tulojen riittävyyttä. Vanhemmuus-osiossa vastaajalta tiedusteltiin väitteiden avulla esimerkiksi sitä, mitä mieltä hän on itsensä ja puolisonsa jaksamisesta vanhempana ja millaisia kasvatuskeinoja lasten kasvatuksessa tarvitaan. Vastaajalta kysyttiin myös lastensa hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä kuten esimerkiksi, onko hän huolissaan joistain lapseen liittyvistä seikoista, tunteeko hän lastensa kaveripiirin, nukkuuko ja liikkuuko lapsi riittävästi ja millaisia asioita he tekevät yhdessä lapsen kanssa. Lisäksi kysyttiin millaiset ovat yleisimmät riidan aiheet perheessä ja miten lapsen kohdalla toimitaan päihteiden käyttöön liittyvissä asioissa. Kyselyssä käsiteltiin seuraavaksi sukupolvisia suhteita, avun antoa, vastaajan ja hänen perheensä psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia ja hyvinvointipalveluita. Vastaajalta tiedusteltiin perheen ja isovanhempien yhteydenpidon aktiivisuudesta ja omien vanhempien avustamisesta. Myös tiedusteltiin, onko vastaajan perhe saanut apua erilaisissa asioissa viimeisen 12 kuukauden aikana, kuinka tärkeää saatu tuki on ja mikä on vastaajan suhde vanhempiinsa. Terveyteen liittyvissä kysymyksissä kysyttiin esimerkiksi, millaiseksi vastaaja tuntee terveydentilansa ja onko hänellä ollut viime aikoina stressiä tai erilaisia tuntemuksia kuten kipuja. Hyvinvointipalveluiden käytön kohdalla kysyttiin päivähoidon järjestymistä ja sen toimivuutta. Lisäksi kysyttiin yhteistyöstä päivähoitohenkilöstön kanssa ja siitä missä asioissa on saanut apua äitiys- tai lastenneuvolasta. Kyselyssä kysyttiin vielä, miltä tahoilta vastaajat saavat sosiaalista tukea vanhemmuuteen tai perhe-elämän ongelmiin liittyen. Lopuksi kyselyssä kartoitettiin lasten koulunkäyntiin ja vastaajan omaan lapsuuteen liittyviä yksityiskohtia. Vastaajalta kysyttiin nuorimman lapsen koulun ja luokan kokoa ja selvitettiin väitteiden avulla myös, sitä mitä mieltä vastaaja on koulun turvallisuudesta, viihtyvyydestä ja sen tarjoamasta tuesta ja palveluista. Omaan lapsuuteen liittyvissä kysymyksissä tiedusteltiin lapsuudenkodin osoittamaa tukea ja rakkautta sekä mahdollisia siellä esiintyneitä ongelmia, kuten alkoholinkäyttöä ja väkivaltaa. Taustatietoina aineistossa oli sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, pääasiallinen toiminta, henkilöstöryhmä, työaika, työsuhteen laatu ja pääasiallinen työnantaja. Lisäksi aineistossa olivat seuraavat rekisteristä poimitut muuttujat: maakunta, kuntaryhmä, sairaanhoitopiiri ja kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo.

Welfare and Services in Finland is a panel survey that combines telephone and face-to-face interviews, postal surveys and register data. The aim of the study is to offer up-to-date, reliable and extensive research data on Finnish welfare and the use of welfare services. The topics in this collection round, which was aimed at families with children, included family composition, work and family, work-life balance, economic circumstances, parenthood, intergenerational relationships, health, services and support networks, and childhood. Data were collected through postal survey. Family composition was surveyed with questions about the persons living with the respondent, years of birth and genders of children, time lived with spouse, changes in the family composition in the previous 12 months, living arrangements of children from previous marriage/relationship, and child support. Relating to work and family, the questions presented probed the respondents' possibilities for working flexitime and to choose where they work, multiple jobs worked and overtime done in the previous 12 months, and work done at home. Further questions surveyed the relationship between work and family requirements, difficulties in doing different things related to work (e.g. working at night) because of family reasons, decrease in time spent with family and friends because of work, absences from work because of a child's sickness, reactions at the workplace to such absences, work-related things given up for family or vice versa, and who was responsible of household chores. With regard to economic circumstances, the respondents were asked whether they were able to save money and pay their expenses, how they thought the economic circumstances of the household would develop in the near future, and whether the household could afford certain things (e.g. give children a weekly allowance). The questions about parenthood surveyed feelings and experiences related to parenting, knowledge and concern about children's friends and activities, health and lifestyle of children, mutual activities of the respondents and their children, things causing conflicts or disputes, frequency of having meals together as a family, and views on parents purchasing alcohol or cigarettes for their children. The respondents who had children aged 12-17 were asked what kind of decisions they had made about their children's alcohol use and smoking (e.g. had let them try alcohol at home), and whether they knew or suspected their children had tried alcohol, smoking or drugs. Concerning intergenerational relationships, the questions presented charted the distance to grandparents, children's contacts with their grandparents, the respondents' contacts with their own and spouse's parents, care or assistance required by parents, assistance received from parents, importance of assistance received, and relationship to parents. Relating to health, questions were asked about health status, limiting long-term illnesses or disabilities and their impact on daily life, feelings of pain, anxiety and other symptoms, stress and its possible causes, and own or a relative's drinking problem. Services and support networks were examined with several questions about child day care services (for instance, satisfaction with a number of things related to the youngest child's day care, and conversations with day care staff), help received from different persons in parenting issues, aid requested from different organisations and services in issues related to family life, sizes of the child's school and class, the extent to which the respondents agreed with a number of statements related to the child's school, and opinions on extended school days with extracurricular activities. Finally, relating to childhood, the respondents were asked to what extent several statements about childhood applied to them (e.g. "Parents took good care of me", "Friends bullied me"), and whether there had been problems in the childhood family (e.g. financial problems, alcohol abuse, violence). Background variables included the respondent's gender, year of birth, economic activity, type of employment contract, working hours, employer type, and occupational status as well as spouse's employment contract, working hours, and employer type. In addition, there are register variables containing information on region (NUTS3), statistical grouping of the municipality of residence, hospital district, and disposable income of the household.

Todennäköisyysotanta: systemaattinen otantaProbability.SystematicRandom

Probability: Systematic randomProbability.SystematicRandom

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper