Tämä vaalitutkimus koostuu kahdesta vuoden 2003 eduskuntavaalien jälkeen kerätystä osasta: käyntihaastatteluina kerätystä aineistosta ja nk. perävaunulomakkeella kysytystä aineistosta. Aineisto sisältää yliotoksen ruotsinkielisestä väestöstä. Käyntihaastatteluaineisto on Suomen osuus kansainvälisestä CSES-hankkeesta. Tutkimuksen ensimmäisessä kyselyosuudessa vastaajilta selvitettiin mitä asioita he olivat tehneet vaalien yhteydessä, esimerkiksi olivatko he osallistuneet vaalitilaisuuksiin. Lisäksi tiedusteltiin, kuinka paljon he olivat seuranneet eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä. Vastaajilta kysyttiin, onko sillä merkitystä kenellä on poliittinen päätösvalta, ovatko he tyytyväisiä demokratian toimivuuteen Suomessa, mitä mieltä he ovat hallituksen toiminnasta, olivatko he äänestäneet vuoden 1999 eduskuntavaaleissa ja miten heidän tuolloin äänestämänsä puolue oli viimeisten neljän vuoden aikana menestynyt. Käsityksiä vaaleista selvitettiin kysymällä kuinka hyvin vaalit turvaavat sen, että edustajien mielipiteet edustavat äänestäjien mielipiteitä. Lisäksi selvitettiin mitä puoluetta vastaajat kannattavat ja suhtautuvatko he muihin puolueisiin myönteisesti vai kielteisesti sekä miten he sijoittavat eri puolueet vasemmisto-oikeisto -akselille. Heiltä kysyttiin myös tyytyväisyyttä omaan taloudelliseen tilanteeseensa ja elämäänsä ylipäätään sekä tulevaisuuden näkymiä oman, perheen ja Suomen taloudellisen ja työllisyystilanteen suhteen. Vastaajien tietämystä nykyisestä eduskunnasta kysyttiin mm. tiedustelemalla mitkä ovat eduskunnan neljä suurinta puoluetta. Erilaisilla väittämillä selvitettiin vastaajien käsityksiä politiikasta ja äänestämiseen liittyvistä asioista. Vastaajilta kysyttiin myös olivatko he äänestäneet vuoden 2003 eduskuntavaaleissa ja jos eivät olleet niin mikä siihen oli syynä. Niiltä jotka ilmoittivat äänestäneensä kysyttiin, mitä puoluetta he olivat äänestäneet ja miksi juuri tätä puoluetta. Lisäksi heiltä kysyttiin syitä ehdokkaan valintaan sekä kumpaa he pitivät tärkeämpänä valintakriteerinä: puoluetta vai ehdokasta. Varsinaista kyselyä seuranneessa vastaajien itse täyttämässä lomakkeessa eli ns. perävaunussa selvitettiin mielipiteitä ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä. Vastaajilta kysyttiin, mistä lähteistä he olivat saaneet äänestyspäätöksen kannalta tarpeellista tietoa. Lisäksi selvitettiin vastaajien halukkuutta ja suhtautumista yhteiskunnalliseen ja poliittiseen osallistumiseen. Vastaajille esitettiin joukko äänestämiseen ja yhteiskuntaan yleisesti liittyviä kysymyksiä ja väittämiä. Lisäksi selvitettiin käsityksiä vaalimainonnan tehosta ja otettiin selvää vastaajien Internetin käyttötarkoituksista, käytön useutta ja -paikkaa. Tarkemmin tiedusteltiin, ovatko vastaajat seuranneet eduskuntavaaleihin liittyviä tai politiikkaa ja yhteiskuntaa koskevia asioita Internetin välityksellä, ovatko vastaajat käyttäneet julkishallinnon kotisivuja tai vaalikoneita tai ottaneet yhteyttä johonkin poliitikkoon sähköpostin tai Internetin välityksellä ja voisivatko he äänestää eduskuntavaaleissa Internetin avulla. Lisäksi selvitettiin kuuluvatko vastaajat erityyppisiin järjestöihin. Äänestämiseen liittyen kysyttiin eri asioiden vaikutusta äänestyspäätökseen. Tutkimusaineiston muuttujat q19-q22, q51-q65_11 ja q67-q80 ovat kansallisen eduskuntavaalitutkimuksen sisältömuuttujia, muuttujat q23_1-q50 ja q66 ovat kansainvälisen CSES-lomakkeen sisältömuuttujia, p-alkuiset ovat perävaunulomakkeen muuttujia ja loput muuttujat ovat taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat mm. asuinalue, kuntaryhmä, maakunta, tulot, äidinkieli, ikä, koulutus, työssäkäynti ja sukupuoli.
The survey consists of two parts which were collected after the 2003 parliamentary elections in Finland with the help of face-to-face interviews and a supplementary, self-administered questionnaire. Swedish-speaking population is over-represented in the data. The interview data is Finland's contribution to the international Comparative Study of Electoral Systems program (CSES). The survey charted the respondents' participation in campaign activities, for instance, in election events. The respondents were asked how much they had followed the elections in different media and whether it made a difference who is in power. Some themes focused on respondents' voting behaviour in the 1999 parliamentary elections. Opinions on the way democracy works in Finland, performance of the government and the party they voted for in the 1999 parliamentary elections were examined as well as perceptions on how well elections ensure that voters' views are represented by MPs. Political party preference and attitudes to other parties were also studied. The respondents were asked to place different political parties on the left-right axis. Satisfaction with own financial situation and life in general, and expectations of the financial and employment situation of the respondent, his/her family and Finland in the future were explored. The respondents' factual political knowledge was charted with a few questions. They were also presented with a set of attitudinal questions on politics and voting. The respondents were asked whether they had voted in the 2003 parliamentary elections and if not, reasons for not voting. Those who had voted were asked about their party of choice, reasons for choosing that particular party and candidate and which one was more important to them: party or candidate. The supplementary, self-administered questionnaire charted opinions on current political issues. Sources of information relating to the election were charted. The respondents' willingness and attitudes to social and political participation were also studied. The respondents were presented with general questions and statements pertaining to voting and society. Some topics focused on the effectiveness of election advertisements and different aspects that might have affected respondents' voting decisions. Questions also covered Internet use, for instance, reasons for use, frequency and location. The respondents were asked whether they had followed things related to the elections, politics and society on the Internet and whether they had used candidate selectors / voting advice applications, contacted politicians via the Internet or e-mail or visited the web pages of public administration. Opinions on voting through the Internet were examined. Variables q19-q22, q51-q65_11, and q67-q80 are national election study variables, variables q23_1-q50 and q66 are CSES variables, variables beginning with 'p' are self-administered questionnaire variables, and the rest are background variables. Background variables included respondent's age, gender, mother tongue, employment status, occupational group, household composition, income, basic and vocational education, area, region and province of residence and type of municipality.
Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otantaProbability.Multistage
Probability: MultistageProbability.Multistage
Kasvokkainen haastatteluInterview.FaceToFace
Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper
Face-to-face interviewInterview.FaceToFace
Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper