Tutkimuksessa selvitettiin kuntien talousjohtamisen käytäntöjä. Erillisinä alueina käsiteltiin taloussuunnittelua ja seurantaa, kirjanpitoa ja meno-tulo-seurantaa sekä tarkastuslautakuntaa ja sen toimintaa. Tutkimukseen sisältyi myös kysymyksiä kuntakonsernin rakenteesta ja konserniohjauksesta. Kunnan talousarvion laadintaprosessia käsiteltiin kysymällä, mikä toimielin päätti talousarvion menokehyksistä, mikä taho, toimielin tai virkamiestaho vaikutti eniten talousarvion menokehysten lopulliseen muotoutumiseen sekä millaiset nämä kehykset olivat sisällöltään. Kysyttiin myös, kuinka hyvin eri toimielimet pysyivät niille annetuissa menokehyksissä, milloin talousarvioehdotus julkistettiin ja millainen on eri tahojen vaikutusvalta budjetin muotoutumisessa ja määrärahojen kohdentamisessa. Talousarvion toiminnallisia tavoitteita ja nettobudjetointia koskevia kysymyksiä olivat valtuustoa sitovien määrärahojen ja toiminnallisten tavoitteiden lukumäärä talousarviossa ja millä tehtäväalueilla nettobudjetointi on käytössä. Taloutta koskevaa informaatiota kerättiin kysymällä millä tarkkuudella kirjanpidosta saadaan talousarvion toteutumista koskevia seurantaraportteja. Kysyttiin myös miten monta kertaa vuodessa ja millä tarkkuudella toimielimet saavat talouden toteutumaa koskevat raportit. Lisäksi tiedusteltiin eri tahoilta saatavan sisäisen informaation tärkeyttä ja riittävyyttä. Uuden kirjanpitolain soveltamista ja toteutumista tarkasteltiin kysymällä kirjanpitolain uudistuksen tarpeellisuudesta kunnan taloudenhoidon ja johtamisen kannalta. Kuntakonsernista kysyttiin ketkä tai mitkä toimielimet muodostavat kunnan konsernijohdon, kuka on konsernijohtaja sekä onko kunnassa erikseen nimetty kunnan ja kuntakonsernin johtoryhmä ja ketkä siihen kuuluvat. Lisäksi kysyttiin onko kunnassa vahvistettu kirjallisesti konserniohjauksen periaatteita, onko kunnalla virallisesti hyväksyttyä kunta- tai kuntakonsernistrategiaa ja mikä toimielin ne on hyväksynyt. Kysyttiin myös mille alueille on määritelty yhteinen toimintapolitiikka koko kuntakonsernia varten ja mikä toimielin sen on hyväksynyt. Tarkastuslautakunnista kysyttiin onko kunnassa käytössä valiokunta- vai lautakuntamalli, millaisia henkilöitä tarkastuslautakuntaan valitaan ja millainen on tarkastuslautakunnan ja sen työn arvostus kunnan organisaatiossa. Kysyttiin myös millainen asema tarkastuslautakunnalla on kunnan organisaatiossa. Haluttiin tietää miten tarkastuslautakunta on muuttanut tarkastuksen roolia ja painoarvoa verrattuna entiseen luottamushenkilötilintarkastajiin perustuneeseen järjestelmään. Lisäksi tiedusteltiin miten tarkastuslautakunnan valmistelu- ja sihteeritehtävät on järjestetty ja miten tämä järjestelmä toimii. Tiedusteltiin myös tarkastuslautakunnan käytettävissä olevien resurssien riittävyydestä. Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat mm. vastaajan syntymävuosi, sukupuoli, kieli, tutkinto, oppilaitos ja virkanimike.
The survey charted the practices of municipalities' financial management. The topics included covered financial planning and monitoring, accounting, monitoring revenues and expenses, and municipal auditing committee and its activities. The survey also included questions on the organisational structure of municipality. The composing process of municipal budget was investigated by asking the respondents which body decided on the expenditure framework, which body had the most influence in adjusting the framework, and what this framework included. They were also asked how well different institutions/organs adhered to the expenditure framework, when the budget proposal was released, and how much influence different bodies had on adjusting the budget and allocating funds. The budget's operational goals and net budgeting were charted by asking the respondents to give their opinions on the number of operational goals and allocations binding the council. They also named the operational areas in which net budgeting was used. Views were probed on the accuracy of the budget monitoring reports, and on how many times per year institutions/organs received these reports. The importance and adequacy of internal information from different bodies were charted. Some questions explored the application and implementation of the new accounting law. Further questions focused on municipal organisation and its management, principles, and strategies. The respondents were asked whether there were any areas in the municipal organisation that had a joint operational policy, and which areas these were. Opinions on the municipal auditing committee were canvassed by asking the respondents about the committee's structure, status, and appreciation in the municipal organisation. Changes in the role and importance of audition were queried, as well as the allocation of tasks and adequacy of available resources in the auditing committee. Background variables included the respondent's year of birth, gender, mother tongue, degree, school, and job title.
Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otantaProbability.Multistage
Probability: MultistageProbability.Multistage
Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper
PuhelinhaastatteluInterview.Telephone
SähköpostihaastatteluInterview.Email
Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper
Telephone interviewInterview.Telephone
Self-administered questionnaire: E-mailSelfAdministeredQuestionnaire.Email