Suomalaisten Hyvinvointi ja Palvelut (HYPA) -kysely on paneelimuotoinen kyselytutkimus, jossa yhdistetään puhelin- ja käyntihaastatteluja, postikyselyjä ja rekisteriaineistoja. Tutkimuksen tavoitteena on tarjota luotettavaa tutkimusaineistoa suomalaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluiden käytöstä. Vuoden 2006 kysely suoritettiin puhelinhaastatteluina. Kysymykset koskivat vastaajan kotitaloutta, hyvinvointia, sosiaalisia suhteita, terveyttä, sosiaali- ja terveyspalveluita, omaishoitoa, sosiaaliturvan tasoa sekä sosiaalista luottamusta. Aluksi kartoitettiin vastaajan taustaa, kuten kotitalouden kokoa, siviilisäätyä, työtilannetta ja ammattiasemaa sekä työn luonnetta ja epävarmuustekijöitä. Hyvinvointiin liittyen esitettiin kysymyksiä elintasosta, kuten tulojen riittävyydestä, säästämismahdollisuuksista ja taloudellisista näkymistä lähitulevaisuudessa. Lisäksi kysyttiin, millä alueella vastaaja asui ja oliko hän tyytyväinen asuntoonsa ja asuinalueeseensa. Tämän jälkeen tiedusteltiin tyytyväisyydestä nykyiseen elämään, vapaa-ajan määrään ja nykyiseen työhön. Sosiaalisiin suhteisiin ja osallisuuteen liittyen kysyttiin, kuinka usein vastaaja tunsi itsensä yksinäiseksi, kuinka usein hän tapasi ystäviä tai sukulaisia, kuuluiko hän johonkin kerhoon tai järjestöön sekä äänestikö hän vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Terveyttä käsiteltiin kysymyksin nykyisestä terveydentilasta sekä terveyspalveluiden käytöstä. Terveydentilaan liittyen kysyttiin, kokiko vastaaja terveydentilansa hyväksi, oliko hänellä pitkäaikaisia fyysisiä tai psyykkisiä sairauksia, oliko hän viime aikoina ollut stressaantunut sekä alle 46-vuotiailta naisilta kysyttiin olivatko he olleet raskaana. Terveyspalveluihin liittyen kysyttiin, kuinka monta kertaa vastaaja oli vuoden aikana käynyt esimerkiksi terveyskeskuslääkärillä, työterveyslääkärillä, yksityislääkärillä tai terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolla. Lisäksi kysyttiin, mistä ensisijaisesti yrittäisi saada vastaanottoajan äkillisen sairastumisen kohdatessa, oliko vastaaja kokenut saaneensa riittävästi hoitoa sairauksiinsa ja mikäli ei, mitkä seikat olivat hoidon saamista haitanneet. Tämän jälkeen tiedusteltiin etäisyyksiä kotoa lähimpiin terveyspalveluihin kuten terveyskeskuslääkärille tai apteekkiin. Edelleen kysyttiin, oliko vastaaja joutunut odottamaan kohtuuttoman kauan pääsyä tarvitsemaansa hoitoon, kuten terveyskeskuslääkärille, hammaslääkärille tai yksityislääkärille. Suun terveyttä kartoitettiin kysymyksin hampaiden puuttumisesta ja hammaslääkärillä käynneistä. Sosiaalipalveluihin liittyen esitettiin väittämiä sosiaalipalveluiden toimimisesta Suomessa, henkilökunnan osaamisesta ja palveluiden, kuten päivähoitopaikan, toimeentulotuen ja vammaispalveluiden, hakemisen vaikeudesta sekä luottamuksesta niiden saamiseen. Vastaajilta kysyttiin myös, tulisiko heidän kotikunnassaan kehittää eri palveluja, kuten lasten päivähoitoa, kotipalveluja, vanhuspalveluja tai vammaispalveluja. Lisäksi päivähoito-, vanhus-, vammais- tai kotipalveluista, toimeentulotuesta ja sosiaalityöntekijän neuvonta-avusta tiedusteltiin, oliko vastaaja hakenut sitä, ja mikäli oli, oliko se riittävä, millaiseksi hän arvioi palvelun laadun asteikolla 1-10 sekä kauanko hän oli palvelun tai etuuden saamista odottanut. Mikäli vastaaja oli hakenut jotain mainituista palveluista, esitettiin lisäksi väittämiä siitä, kuinka asiointi oli sujunut. Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin, toimivatko he omaishoitajina läheiselleen. Mikäli he kertoivat hoitavansa sukulaistaan tai ystäväänsä, pyydettiin heitä kertomaan, oliko hän henkilön pääasiallinen auttaja, mikä suhde hänellä oli autettavaan ja kuinka lähellä toisiaan he asuivat. Lisäksi kysyttiin, millaisissa asioissa vastaaja läheistä auttoi ja kuinka usein. Lopuksi esitettiin vielä kysymyksiä hyvinvointivaltion legitimiteetistä ja sosiaaliturvan tasosta sekä sosiaalisesta luottamuksesta. Vastaajilta kysyttiin mielipiteitä sosiaaliturvan tasosta Suomessa, verojen korottamisesta, valtion ja kuntien vastuusta terveys- ja sosiaalipalveluiden tuottamisessa, yksityisten palveluiden lisäämisestä sekä verovarojen käytöstä terveys- ja sosiaalipalveluihin ja tulonsiirtoihin. Sosiaalista luottamusta kartoitettiin esimerkiksi väittämin siitä, välittävätkö muut ihmiset mitä toisille tapahtuu ja onko paras olla luottamatta muihin ihmisiin. Taustamuuttujina olivat kotitalouden koko, sukupuoli, syntymävuosi ja asuinpaikkakunnan tyyppi. Lisäksi aineistossa ovat mukana rekisterimuuttujat maakunta, kuntaryhmä, kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo v. 2006, sairaanhoitopiiri ja koulutustaso (3-luokkainen ISCED-luokittelu).
Welfare and Services in Finland is a panel survey that combines telephone and face-to-face interviews, postal surveys and register data. The aim of the study is to offer up-to-date, reliable and extensive research data on Finnish welfare and the use of welfare services. In 2006, the data were collected through telephone interviews. This dataset concentrates on Finnish adults. Main topics included well-being, social relationships, health, use and accessibility of health services, use of and satisfaction with social services, informal care, social security, and social trust. Well-being was charted with questions focusing on the standard of living and housing. The respondents were asked whether they were able to save money and pay their expenses, how they thought the economic circumstances of the household would develop in the near future, whether the household could afford certain things (e.g. buy new clothes rather than used ones), and how satisfied they were with different aspects of their housing and neighbourhood of residence. Social relationships were investigated with questions about satisfaction with life, leisure time and work, feelings of loneliness, contacts with friends and relatives, membership of a club or association, and voting in the previous parliamentary elections. Relating to health and health services, questions were asked about health status, limiting long-term illnesses or disabilities and their effects on daily life, stress, pregnancies, and visits to a doctor or nurse in the previous 12 months. Further questions probed where the respondents would primarily try to get a doctor's appointment during daytime, whether they had received sufficient care for health problems, what the distance to the closest health centre, doctor's office, dentist's office etc. was from their home, and whether they had had to wait unreasonably long to receive treatment (e.g. to get a doctor's appointment in a health centre). Dental health and visits to a dentist were surveyed. Views on social services were charted by asking whether the respondents trusted the skills of social services staff, whether they thought claiming a benefit would be difficult for them, whether they would be entitled to different services and benefits if needed, whether social services functioned well or needed improvement, and to what extent various services should be developed in the municipality. Use of social services was investigated with questions surveying contacts with the social services in the previous 12 months, sufficiency and quality of the aid or service received, waiting time for the aid or service, and satisfaction with the services. With regard to informal care, the respondents were asked whether they assisted an aged, disabled or sick friend or relative. Distance from their home to this person, and type and frequency of help offered were investigated. Views on social security were surveyed with questions on the level of social security in Finland, the relationship between taxation level and social security, preferable ways of providing health and social services (i.e. private or public), and the extent to which tax revenue should be used to fund services. Some statements charted trust in other people. Background variables included, among others, the size of the household and number of children in the household as well as R's gender, year of birth, marital status, economic activity, employment status, occupation, and type of employment contract. In addition, there are register variables containing information on region (NUTS3), statistical grouping of the municipality of residence, disposable income of the household, hospital district, and level of education (3-level ISCED classification).
Todennäköisyysotanta: systemaattinen otantaProbability.SystematicRandom
Probability: Systematic randomProbability.SystematicRandom
PuhelinhaastatteluInterview.Telephone
Telephone interviewInterview.Telephone
