Aineisto käsittelee alle 13-vuotiaiden lasten kokemaa turvallisuutta ja turvattomuutta sekä vanhempien käsityksiä kasvatuksesta. Kysely osoitettiin lasten huoltajille ja kysymykset koskivat yhtä otokseen valittua lasta. Kysymysten aihepiireinä olivat perhe ja talous, lapsen terveys, kasvatus sekä lapsen joutuminen väkivallan tai muun kielletyn toiminnan kohteeksi. Perhettä ja taloutta koskevissa kysymyksissä tiedusteltiin vastaajan suhdetta lapseen, perherakennetta, asumistilannetta, vastaajan ja lapsen syntymävuotta, vastaajan ja tämän puolison työtilannetta, koulutusta ja kotitalouden taloudellista tilannetta. Lapsen terveyteen liittyen kysyttiin, onko lapsella todettu jokin pitkäaikaissairaus tai terveysongelma, tarvitseeko lapsi erityistä tukea esimerkiksi fyysisen tai psyykkisen terveytensä, oppimiskykynsä tai käyttäytymisensä vuoksi sekä oliko lapsi joutunut sairaalahoitoa vaatineeseen onnettomuuteen ja mikäli oli, oliko onnettomuudesta seurannut lapselle pysyvä vamma. Kasvatukseen liittyen kysyttiin, painottavatko vanhemmat lapsen kasvatuksessa tiettyjä asioita, kuten sovituista ajoista kiinni pitämistä, oman vuoron odottamista, kohteliaisuutta, oikeudenmukaisuutta tai rehellisyyttä. Tämän jälkeen vanhempia pyydettiin muistelemaan viimeisen kahdentoista kuukauden aikana tapahtuneita erimielisyyksiä lapsen kanssa, ja kertomaan, kuinka monta kertaa huoltaja oli käyttänyt erilaisia ristiriidan ratkaisukeinoja. Esitettyjä keinoja olivat esimerkiksi ristiriidan syistä keskustelu lapsen kanssa, avun pyytäminen keskusteluun, kiroilu tai äyskiminen, murjottaminen, ovien paiskominen tai huoneesta ulos marssiminen, lapsen sanallinen loukkaaminen, esineiden heittely tai potkiminen, lapsen uhkailu lyömisellä, lapsen heittäminen esineellä, tukistaminen, luunapin antaminen tai lapsen lyöminen tai potkaiseminen. Lisäksi kysyttiin, kuinka usein vanhempi oli ristiriitatilanteissa esimerkiksi johdattaneet lapsen huomion toisaalle, halannut lastaan kunnes ristiriita on ohi, poistunut tilanteesta, jättänyt lapsen ilman viikkorahaa, kieltänyt lasta viettämästä aikaa kavereidensa kanssa tai passittanut lapsen jäähylle. Huoltajilta tiedusteltiin myös sitä, millaiselta hänestä itsestään tuntui viimeisimmän erimielisyyden aikaan sekä sitä, oliko vanhempi tarvinnut tai saanut ammattiapua vanhemmuuteen liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Tämän jälkeen kysyttiin, oliko vastaajan äiti tai isä kurittanut häntä ruumiillisesti hänen ollessa alle tai yli 13-vuotias. Vastaajilta pyydettiin myös mielipiteitä siitä, millaisia kurinpitokeinoja, kuten korvapuustin antamista, läimäyttämistä tai viikkorahan antamisen lopettamista, vanhempi voi käyttää lapsen ollessa tottelematon tai suututtaessa vanhempansa. Vanhemmilta kysyttiin myös, ovatko he joutuneet puuttumaan asioihin suojellakseen omaa tai muiden lapsia, kun toinen aikuinen on laiminlyönyt lapsen hoidon, loukannut lasta, pahoinpidellyt tai käyttänyt lasta seksuaalisesti hyväkseen. Seuraavassa osiossa kartoitettiin sitä, onko lapselta viimeisen 12 kuukauden aikana varastettu jotain väkivaltaisesti tai ilman väkivaltaa, onko kukaan käynyt lapsen kimppuun tai onko toinen lapsi lyönyt lasta tai käynyt hänen kimppuunsa. Mikäli lapselle oli tapahtunut joitain näistä teoista, kysyttiin siihen liittyen tarkentavia kysymyksiä, kuten montako kertaa vuoden sisään näin oli käynyt; miten huoltaja oli saanut tietää tapahtuneesta; saiko lapsi tapahtuman yhteydessä ruumiillisia vammoja; kuka, minkä ikäinen ja mitä sukupuolta tekijä oli; missä teko tapahtui sekä onko siitä ilmoitettu jollekin viranomaistaholle. Tämän jälkeen kysyttiin, onko lapsi nähnyt toisen vanhempansa tai vastaajan puolison pahoinpitelevän kyselyyn vastaavaa huoltajaa, tai onko lapsi nähnyt vastaajan pahoinpitelevän lapsen toista vanhempaa tai puolisoaan. Lopuksi tiedusteltiin vielä perhemuodosta ja esitettiin kysymyksiä eri tyyppisille perheille. Vastaajia pyydettiin kertomaan, asuivatko he yhdessä toisen biologisen vanhemman kanssa, oliko hän yksinhuoltaja, adoptiovanhempi tai sijaisvanhempi tai oliko vastaajalla yhteishuoltajuus lapsen toisen biologisen vanhemman kanssa. Yksinhuoltajilta ja sijaisvanhemmilta kysyttiin, tapaako lapsi toista vanhempaansa tai vanhempiaan ilman vastaajan läsnäoloa ja onko vastaaja huolissaan lapseen kohdistuvasta väkivallan uhasta näissä tapaamisissa. Mikäli tällaista uhkaa saattoi lapseen katsoa kohdistuvan, kysyttiin myös, kuinka lapsi on siihen reagoinut ja miksi vanhempi epäilee väkivallan uhkaa tai väkivaltaa. Niiltä vanhemmilta, jotka eivät asu toisen biologisen vanhemman kanssa, mutta joilla on yhteishuoltajuus, kysyttiin myös onko toinen vanhempi estänyt lasta olemasta hänen kanssaan tai olemasta yhteydessä häneen vaikka lapsella olisi siihen ollut yhteishuoltajuuden myötä oikeus tai oliko vanhempi itse estänyt lasta olemasta yhteydessä toiseen vanhempaansa. Näihin tapahtumiin liittyen kysyttiin, kuinka monta kertaa tällaista oli tapahtunut, tilanteen lyhyttä kuvausta sekä lapsen reaktioita siihen.
The survey studied the safety and insecurity experienced by Finnish children aged under 13 as well as parents' views on raising children. The survey was aimed at the parents/guardians of children and the questions were about one child selected for the sample. Topics studied included economic circumstances, health of the child, parenting, and violence or other illegal activity experienced by the child. The respondents were asked whether and to what extent they were worried about their economic circumstances, whether their child suffered from any long-term illness or health problem, whether the child required special support or care, whether the child had ever been hospitalised as a result of an accident, and whether the accident had resulted in permanent disability. Relating to parenting, the respondents were asked whether they emphasised certain things in raising the child (e.g. fairness, honesty). Concerning conflicts with the child in the previous 12 months, the questions surveyed whether the respondents had tried to resolve the conflicts by discussing and reasoning, whether they had become angry or upset (e.g. cried in front of the child, swore and snapped at her/him), whether they had threatened or physically hurt the child (e.g. said hurtful things, pulled her/his hair, slapped or hit her/him), and whether they had used other means to resolve the conflict (e.g. used misdirection, forbade them to play with their friends). The respondents were also asked how they had felt during the most recent conflict with the child and whether they had needed or received professional help in parenting. The respondents' childhood and teenage experiences of corporal punishment were charted as well as opinions on the acceptability of different forms of corporal punishment in different situations. Knowledge of the legal status of corporal punishment in Finland was surveyed. The respondents were asked whether they had ever had to intervene in order to protect their or someone else's child from violence, negligence, hurtful language or sexual abuse. Children's experiences of violence and other illegal activities was studied. The questions presented examined whether the child had been a victim of a crime (robbery, theft, assault) or bullying, and relating to each of these, the respondents were asked how many such incidents had occurred in the previous 12 months, how the respondents had found about the most recent incident, how many perpetrators there had been, who had been the main perpetrator, where the incident had happened, and whether any authorities had been notified. Relating to incidents involving violence, the respondents were asked what kind of injuries the child had sustained, and whether the injuries had had to be cared for by a health professional. Incidents of domestic violence witnessed by the child were examined by asking whether the child had seen the respondent being physically hurt by their spouse/partner or vice versa, and whether the child had seen her/his siblings being hurt by the respondent's spouse/partner. Finally, some questions were presented to families where the child's biological parents lived separately for some reason. Questions charted the respondent's relationship to the child and the other parent, whether the child met the other parent without the respondent's presence, and whether the respondent knew or was worried about that the child might be hurt or threatened during these meetings. The respondents who had a joint custody of the child with the other parent were asked whether the other parent had ever prevented the child from spending time with or contacting the respondent, how often the respondent had prevented the child from seeing or contacting the other parent, and how often this had happened in the previous 12 months. Background variables included the respondent's marital status, household composition, housing tenure, year of birth, education level, and own and spouse's economic activity as well as the child's gender, year of birth, region and major region of residence, and degree of urbanisation of the municipality of residence.
Todennäköisyysotanta: systemaattinen otantaProbability.SystematicRandom
Probability: Systematic randomProbability.SystematicRandom
Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper
Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWI
Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper
Self-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI
