Eduskuntavaalitutkimus 2023 kartoittaa suomalaisten poliittista osallistumista, poliittisia asenteita, puolueiden kannatusta, ehdokas- ja puoluevalintoja sekä äänestysaktiivisuutta. Aineisto sisältää kysymyksiä myös kansalaisaloitteesta, Suomen tulevaisuuden näkymistä ja vaikuttamisen erilaisista tavoista. Yliotoksen ruotsinkielisestä väestöstä sisältävä aineisto on kerätty kolmella kyselylomakkeella, joista vastaajat vastasivat vain yhteen. Vaikka lomakkeet painottavat eri teemoja, on niiden välillä myös päällekkäisyyttä. Tiettyjä asioita - kuten äänestämistä vuoden 2023 eduskuntavaaleissa, puoluevalintaa ja luottamusta - kysyttiin jokaisella lomakkeella. Ensimmäinen lomake sisältää Suomen osuuden kansainvälisestä CSES-hankkeesta (6-moduuli). Survey-muuttuja sisältää tiedon, mihin lomakkeeseen vastaaja vastasi. Aineistonkeruun rahoitti oikeusministeriö. Ensimmäisen lomakkeen teemoina olivat poliittinen kiinnostus, mediaseuranta, tyytyväisyys poliittiseen järjestelmään, taloudellinen tilanne, puoluepreferenssit, poliittiset arvo-orientaatiot sekä puolueläheisyys. Tiedusteltiin, minkä verran vastaaja seurasi eduskuntavaaleja eri lähteistä, kuinka usein hän keskustelee politiikasta muiden ihmisten kanssa sekä viettää aikaa internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Asenneväittämin kartoitettiin vastaajan mielipiteitä äänestämisestä, demokratiasta, päätöksenteosta ja puolueista. Tyytyväisyyttä poliittisen järjestelmään kartoitettiin kysymällä, kuinka paljon vastaaja luottaa eri tahoihin, kuten presidenttiin, puolueisiin, eduskuntaan, hallitukseen, oikeuslaitokseen ja tiedotusvälineisiin. Tiedusteltiin myös Marinin hallituksen onnistumisista. Lisäksi vastaajat arvioivat Suomen ja omaa taloudellista tilannetta viimeisten ja seuraavien 12 kuukauden aikana. Edelleen kysyttiin äänestämisestä eduskuntavaaleissa. Vastaajilta kysyttiin mielipiteitä suomalaisista puolueista ja niiden puheenjohtajista. Heitä pyydettiin myös asettamaan puolueet vasemmisto-oikeisto-akselille. Lisäksi vastaajat sijoittivat itsensä vasemmisto-oikeisto-akselille sekä arvoliberaali-arvokonservatiivi-asteikolle. Lisäksi kysyttiin demokratian toimivuudesta Suomessa sekä koronaviruspandemian vaikutuksista esimerkiksi Suomen yhtenäisyyteen. Toisella lomakkeella selvitettiin vastaajien poliittista kiinnostusta, mediaseurantaa, yhteiskunnallista ja poliittista osallistumista, luottamusta, ehdokas- ja puoluevalintaa, poliittista tietämystä sekä poliittisia arvoja ja asenteita. Tiedusteltiin, minkä verran vastaaja sai äänestyspäätöksen kannalta tärkeää tietoa eri lähteistä. Asenneväittämin kartoitettiin vastaajan näkemyksiä esimerkiksi politiikkaan osallistumisesta ja kansalaispätevyydestä. Vastaajat erittelivät yhteiskunnallisen osallistumisensa muotoja, esimerkiksi ovatko he allekirjoittaneet kansalaisaloitteen tai osallistuneet poliittisen puolueen tai muun yhteiskunnallisen järjestön toimintaan. Edelleen kysyttiin, voiko ihmisiin luottaa. Mikäli vastaaja ei äänestänyt vuoden 2023 eduskuntavaaleissa, häneltä kysyttiin tarkempia syitä päätökseen jättää äänestämättä. Vaaleissa äänestäneiltä kysyttiin tarkemmin mitä puoluetta ja ketä ehdokasta vastaaja äänesti. He kertoivat myös, mitkä asiat vaikuttivat ehdokkaan ja puolueen valintaan. Vastaajien poliittista tietotasoa mitattiin muutamalla kysymyksellä. Suomen tulevaisuuden suuntaa kartoitettiin asenneväittämillä esimerkiksi monikulttuurisuudesta, kristillisistä arvoista, ilmastonmuutoksen torjunnasta, valtion säätelystä ja verotuksesta. Kolmannen lomakkeen teemoina olivat poliittinen kiinnostus ja luottamus, poliittinen tietämys, arvo-orientaatiot, puolueläheisyys sekä poliittiset arvot ja asenteet. Vastaajat luettelivat kolme tärkeintä yhteiskunnallista ongelmaa, joita poliitikkojen tulisi hoitaa. Asenneväittämin kartoitettiin vastaajien näkemyksiä ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä kuten Venäjän turvallisuuspoliittisesta uhasta, työehtojen paikallisesta sopimisesta, julkisten palveluiden leikkaamisesta ja metsähakkuista. Taustatietoja aineistossa ovat vastaajan syntymävuosi, sukupuoli, koulutusaste, siviilisääty, ammattiliittoon kuuluminen, puoluejäsenyys, elämäntilanne, ammatti ja ammattiryhmä, työskentelysektori, yhteiskuntaluokka, uskonnollisuus, uskonnolliseen yhteisöön kuuluminen, äidinkieli, kotikieli, syntymämaa (luokiteltu), asuinpaikkakuntatyyppi, vaalipiiri, kotitalouden yhteenlasketut vuositulot, kotitalouden henkilömäärä ja lasten määrä, puolison ammattiryhmä, äidin ja isän syntymämaa (luokiteltu) sekä vanhempien puoluekannatus.

This survey focused on the 2023 parliamentary elections in Finland. Main themes included political participation, political attitudes, party allegiance, candidate and party choice, and voting behaviour. Further topics included citizens' initiative, different ways of having a say in matters, and future prospects of Finland. Swedish-speaking population is over-represented in the data. The data were collected after the elections through three questionnaires, with each respondent answering only one of them. Although the questionnaires focus on different themes, there is also overlap between them. Certain issues - such as voting in the 2023 parliamentary elections, party choice and trust - were asked in each questionnaire. The first questionnaire (quF3875_1) contains Finland's contribution to the international CSES study (module 6). Data collection was funded by the Ministry of Justice. The first questionnaire covered the respondents' interest in politics, attention paid to media coverage of the elections (including social media), satisfaction with the political system, economic situation, party preferences, political value orientations, discussions about politics with others, party identification and whether the respondents felt close to any party. The respondents' opinions on voting, democracy, decision-making and parties were surveyed. Satisfaction with the political system was charted by asking how much the respondent trusts various institutions, such as the president, political parties, parliament, government, the judiciary and the media. They were also asked about the successes of the cabinet led by prime minister Sanna Marin. The respondents' perceptions of their own financial situation and the Finnish economy were also charted. Further questions were asked about voting in the parliamentary elections. The respondents were asked about their opinions on Finnish parties and their chairs. They were also asked to place the parties on the left-right axis. In addition, the respondents placed themselves on the left-right axis and on the liberal-conservative scale. The respondents were asked about the functioning of democracy in Finland and the effects of the COVID-19 pandemic on, for example, Finland's unity. The second questionnaire charted the respondents' interest in politics, attention paid to media coverage of the elections (including social media), social and political participation, trust, candidate and party choice, political knowledge, and political values and attitudes. The sources from which the respondents got relevant information for their voting choice were examined (e.g. family or friends, newspapers, TV, social media). The respondent's views on issues such as participation in politics and civic competence were surveyed. The respondents specified the forms of their social participation, such as whether they signed any citizens' initiatives or participated in political party or other civic organization activities. They were also asked whether people could be trusted. Non-voters were asked why they had not voted. Those who voted in the elections were asked in more detail which party and which candidate the respondent voted for. Finland's future direction was charted with attitudinal statements concerning, for example, multiculturalism, Christian values, climate change, state regulation and taxation. The third questionnaire covered the respondents' interest in politics, trust, political knowledge, value orientations, political values and attitudes and whether the respondents felt close to any party. The respondents listed the three most important social problems that politicians should address. The respondents' opinions on current political issues such as the security threat from Russia, local agreement on terms and conditions of employment, cuts in public services and forest fellings were surveyd. Background variables included, among others, the respondent's year of birth, gender, education, marital status, trade union membership, political party membership, economic activity and occupational status, employer type, religiosity and religious attendance, mother tongue, type of municipality of residence, gross annual household income, number of people in the household, number of children, country of birth, parents' country of birth (categorised), and electoral district.

Todennäköisyysotanta: ositettu otantaProbability.Stratified

Probability: StratifiedProbability.Stratified

Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWI

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Self-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI

Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper