Tutkimuksessa esitetyt kysymykset jakaantuivat kolmeen pääryhmään: taustakysymyksiin, kulttuurituotteiden käyttötapoja koskeviin kysymyksiin sekä ruotsinkielisyyttä ja suomenruotsalaista identiteettiä koskeviin kysymyksiin. Tutkimus tehtiin Finlandssvenska kulturindikatorer -projektissa. Kyselyssä kartoitettiin sanomalehtien ja aikakauslehtien tilaamista, ostamista ja lukemista, television katselua, radion kuuntelua, kirjojen lukemista ja ostamista, kirjastopalvelujen käyttöä, elokuvissa, museoissa, näyttelyissä ja konserteissa sekä joissakin muissa kulttuuritapahtumissa käymistä, osallistumista liikunta- ja urheilutapahtumiin, poliittista suuntautumista ja osallistumista sekä uskonnollisuutta. Useimpien kulttuurituotteiden ja -palvelujen kohdalla vastaajien tuli eritellä suomenruotsalaisten tuotteiden ja palvelujen käyttö, joskus myös ruotsalaisten vaihtoehtojen seuranta. Heiltä kysyttiin myös soittavatko he itse jotain soitinta tai ovatko joskus kirjoittaneet jotain. Vaihtoehtoja itsetuotetuiksi kirjoituksiksi annettiin kyselylomakkeessa kirjeestä kaunokirjallisiin teksteihin. Edelleen kysyttiin, onko vastaajalla ja hänen perheellään mahdollisuutta käyttää autoa, kesäasuntoa Suomessa, venettä, jossa voi yöpyä tai asuntovaunua tai -autoa. Välimatkaa vastaajan asunnolta eräisiin kulttuurituotteita tarjoaviin laitoksiin ja palveluihin (esimerkiksi kirjakauppaan, kirjastoon, teatteriin) kysyttiin myös. Lopuksi vastaajia pyydettiin nimeämään kaksi suomenruotsalaista kulttuurin muotoa tai kulttuurin alan toimintaa, joita pitäisi heidän mielestään tukea enemmän ja vastaavasti kaksi joita pitäisi tukea vähemmän. Suomenruotsalaisten käsitystä itsestään kieli- ja kulttuuriryhmänä ja suhteestaan suomenkieliseen kulttuuriin tutkittiin usealla kysymyksellä. Vastaajien tuli mainita kielen lisäksi kolme suomenruotsalaisia erityisesti kuvaavaa piirrettä. Heidän tuli myös arvioida valmiiksi annetuista ominaisuuksista ja piirteistä, miten hyvin ne luonnehtivat suomenruotsalaisia ja toisaalta suomenkielisiä. Edelleen heidän piti arvioida, miten usein suomenkieliset liittävät mainitut piirteet suomenruotsalaisiin. Lisäksi vastaajia pyydettiin nimeämään yhteiskunnasta kolme erityisen suomenruotsalaisina pitämäänsä ryhmää. Lisäksi kysyttiin, mitä tutkimuksessa lueteltuja alueita vastaajat pitivät suomenruotsalaisina. Luettelossa oli mukana vain niin sanottu Svenskfinland, Pohjois-Pohjanmaasta Itä-Uusimaahan. Vastaajien yhteenkuuluvuutta eri maantieteellisten alueiden, suomenruotsalaisen alueen, Suomen, Ruotsin, Pohjolan, Euroopan sekä eri suomenkielisten ja ruotsinkielisten ryhmien kanssa selvitettiin myös. Edelleen kysyttiin muun muassa, missä määrin suomenruotsalaisiksi vastaajat tuntevat itsensä eri tilanteissa tai yhteyksissä. Lopuksi vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa joihinkin väitteisiin, jotka koskivat ruotsin kielen ja ruotsinkielisten asemaa sekä kieliryhmien suhteita Suomessa. Taustamuuttujia olivat ikä, siviilisääty, koulutus ja ammattiasema sekä kotikunta vastaajan ollessa lapsi ja kunta, jossa hänellä on kesäasunto. Lisäksi kysyttiin muun muassa erilaisia perherakennetta sekä omaa ja perheenjäsenten kieliryhmäidentiteettiä ja suomen ja ruotsin kielen käyttöä eri yhteyksissä koskevia kysymyksiä.
The main themes of the survey were respondents' cultural behaviour and background, Finland-Swedish identity, and Finland-Swedish language. Respondents belong to the Swedish-speaking minority of Finland. The data were collected as part of the Finlandssvenska kulturindikatorer (Finland-Swedish cultural indicators) project. Swedish-speaking Finns were asked about their cultural behaviour and practices. Questions pertained to media use (television viewing, radio listening and newspaper/magazine reading), literature readership, and visiting/attending libraries, cinema, art galleries, museums, sport events, concerts and other cultural events. Respondents' leisure activities, political participation and religious activities were charted. Many questions focused on the use of Finland-Swedish cultural products and services. Also the familiarity with cultural life in Sweden was examined. Distance from home to a cinema, bookshop, theater etc. was investigated. Respondents were asked whether they have access to a car, holiday cottage, boat or caravan. The survey carried a number of questions covering the Finland-Swedish identity and language. Respondents compared the characteristics of Swedish-speaking and Finnish-speaking Finns and the image they have of each other. Views were probed on which areas can be defined as Finland-Swedish. Respondents evaluated how close they felt to the Swedish-speaking part of the country, Finland, Sweden, Scandinavia and Europe, and how close they felt to certain groups (e.g. Swedish-speaking people in the same area, Finnish-speaking people in the same area, other Finns, Swedes). One question asked how Finland-Swedish respondents felt in certain situations or groups (e.g. with friends or at work). Opinions on the future of the Swedish-speaking minority were surveyed. The survey also carried a set of attitudinal questions pertaining to relations between language groups in Finland, and the status of the Finland-Swedish minority. Background variables included, among others, respondent's age, marital status, household composition, occupation, basic education, municipality of residence in childhood, municipality where respondent has a holiday cottage, length of residence in the current municipality of residence, self-reported language group, language skills in Finnish, use of Finnish and Swedish in different situations, language used at childrens' school, political orientation and self-reported social class.
Todennäköisyysotanta: systemaattinen otantaProbability.SystematicRandom
Probability: Systematic randomProbability.SystematicRandom
Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper
PuhelinhaastatteluInterview.Telephone
Telephone interviewInterview.Telephone
Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper
