Kunnallisten palvelujen tuloksellisuusarviointi 2004: kuntahenkilöstökysely

DOI

Tutkimuksessa kartoitettiin tasapainotetun mittariston (balanced scorecard) mallin mukaisen tuloksellisuusarvioinnin käyttöä kunnallisissa palveluissa. Kysely kohdistettiin tutkimukseen osallistuvan kunnan tai kuntayhtymän työntekijöille. Kyselyn aihealueet koostuivat mm. työyhteisön tilasta ja toiminnasta, tuloksellisuusarvioinnista, visioista, strategioista ja tavoitteista sekä henkilöstöjohtamisesta. Vastaajilta kysyttiin heidän käsityksiään oman työyhteisön tilasta ja toiminnasta, kuten luottamuksesta, oppimisesta ja vuorovaikutuksesta. Näitä ominaisuuksia pyrittiin kartoittamaan esittämällä työyhteisöä koskevia väittämiä. Nämä väittämät käsittelivät mm. työyhteisön ilmapiiriä, kehittämishankkeita, yhteistyötä, tasa-arvoa, työstä saatua palautetta sekä vaikuttamismahdollisuuksia. Tuloksellisuutta selvitettiin kysymyksillä työyhteisön onnistumisen arvioinnista. Lisäksi tiedusteltiin arviointien säännöllisyyttä sekä sitä, saako työntekijä arviointien pohjalta riittävästi palautetta omasta työstään. Tasapainotetun mittariston osalta kysyttiin, onko vastaaja saanut riittävästi koulutusta mittariston mallista ja onko mittaristo edistänyt tuloksellisuuden arviointia. Vastaajilta tiedusteltiin myös miten arviointitietoja käytetään nyt ja miten niitä tulisi käyttää sekä sitä, kenen tarpeita arviointi palvelee tällä hetkellä ja kenen tarpeita sen tulisi palvella. Lomakkeessa kysyttiin myös mistä näkökulmasta onnistumista arvioidaan tällä hetkellä ja mistä näkökulmasta sitä tulisi arvioida. Visioita ja strategioita käsiteltiin työyksikön, toimialan ja kunnan/kuntayhtymän tasolla kysymällä vastaajien mielipidettä visioiden ja strategioiden tärkeydestä. Lisäksi tiedusteltiin kuinka hyvin vastaaja ne tuntee, millainen ohjaava vaikutus niillä on ja onko vastaaja voinut riittävästi vaikuttaa visioiden ja strategioiden sisältöön. Taustamuuttujia olivat mm. vastaajan työnantaja, toimiala, sukupuoli, ikä, palvelussuhteen laatu, esimiesasema ja koulutus. Lisäksi tiedusteltiin miten kauan vastaaja on työskennellyt nykyisessä kunnassa/kuntayhtymässä ja miten kauan hän on ollut nykyisessä tehtävässä. Lomakkeessa kysyttiin myös onko vastaajalla viran tai työsuhteen edellyttämä muodollinen pätevyys.

The survey charted the use of the balanced scorecard indicators in measuring the performance of municipal services. The respondents were employees in the local and regional authorities participating in the study. Topics included the activity and state of the work community, performance measures, visions, strategies, aims and personnel management. Relating to the activity and state of their work community, the respondents were asked to give their opinions on trust, learning and interaction. These features were examined by presenting the respondents with statements covering the atmosphere of their work community, development projects, co-operation, equality, feedback, and the degree of influence they had on various matters related to their jobs. The use of performance measures was charted by asking the respondents whether achievements were assessed on a regular basis in their work community, and whether they received enough feedback based on these assessments. In relation to the balanced scorecard indicators, the respondents were asked whether they had had enough training on the model, and whether using it had improved performance measures. Further questions covered how the information received from the assessments was being used at that time, how it should be used in the future, whose interests it served at that time, and whose interests it should serve in the future. Some questions pertained to the point of view, from which performance was measured. The importance of visions and strategies was studied at the work unit, sector, and local/regional authority level. The respondents were also asked how well they knew the visions and strategies at the different levels, how much these visions and strategies influenced their work, and whether they had had enough power in defining the content of these visions and strategies. Background variables included the respondent's industry of employment, employer type, gender, age, level of education, type of contract (i.e. permanent/temporary), and whether R was in a leadership position. In addition, the time in current employment was surveyed, as well as how long R had been working in current local/regional authority, and whether R possessed the requisite qualifications.

Ei tiedossaInformationNotAvailable

Information not availableInformationNotAvailable

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWI

Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Self-administered questionnaire: E-mailSelfAdministeredQuestionnaire.Email

Identifier
DOI https://doi.org/10.60686/t-fsd2210
Source https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2210
Metadata Access https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai?verb=GetRecord&metadataPrefix=oai_ddi25&identifier=1c8137fcbf9008b17377a89c7ede60333cca480d63184ea4208301d53d8f1bfa
Provenance
Creator Niiranen, Vuokko; Lumijärvi, Ismo; Kiljunen, Pentti
Publisher Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive
Publication Year 2007
Rights Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive; Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.; In accordance with the agreement between FSD and the depositor.; Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.; The dataset is (B) available for research, teaching and study.
OpenAccess true
Contact https://www.fsd.tuni.fi/
Representation
Resource Type Kvantitatiivinen; Quantitative
Discipline Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture; Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture and Veterinary Medicine; Life Sciences; Social Sciences; Social and Behavioural Sciences; Soil Sciences
Spatial Coverage Suomi; Helsinki; Imatra; Joensuu; Kajaani; Karttula; Kotka; Kuopio; Kuusamo; Lapinlahti; Loppi; Siilinjärvi; Suonenjoki; Taivalkoski; Tampere; Utajärvi; Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri; Pohjois-Savon koulutuskuntayhtymä; Seinäjoen ammattikorkeakoulu; Seinäjoen seudun terveysyhtymä; Finland; Helsinki; Imatra; Joensuu; Kajaani; Karttula; Kotka; Kuopio; Kuusamo; Lapinlahti; Loppi; Siilinjärvi; Suonenjoki; Taivalkoski; Tampere; Utajärvi; Hospital District of South Ostrobothnia; Savo Consortium for Education; Seinäjoki Intermunicipal Federation for Health Care; Seinäjoki University of Applied Sciences; Suomi; Finland