Tutkimuksessa kartoitettiin pitkän iän salaisuuksia tarkastelemalla 90 vuotta täyttäneiden tamperelaisten asumiseen, avun saamiseen, toimintakykyyn ja arkeen liittyviä asioita. Kotona asuvilta tutkittavilta kysyttiin aluksi kenen kanssa he asuvat ja auttaako joku heitä kotona esimerkiksi pukeutumisessa, peseytymisessä ja ruoanlaitossa. Henkilökohtaista avunsaantia ja kodinhoitoapua selvitettiin tarkemmin kysymällä kuka auttaa eniten kotona jokapäiväisessä elämässä ja käykö kotihoidon työntekijä ainakin kerran viikossa. Lisäksi kysyttiin, mikä olisi vastaajan mielestä nykytilanteessa paras asumismuoto. Kaikkien vastaajien fyysistä toimintakykyä selvitettiin kysymällä kykenevätkö tutkittavat liikkumaan vaikeuksitta, kävelemään 400 metriä, kulkemaan portaissa, pukeutumaan, pääsevätkö vuoteesta, onko tutkittavilla lääkärin toteamia sairauksia ja millaiseksi he arvioivat oman terveydentilansa. Tiedusteltiin myös kuulosta, näöstä, väsymyksestä ja huimauksesta. Lisäksi kysyttiin, kuinka usein vastaajat ulkoilevat, missä ammatissa tutkittavat ovat toimineet suurimman osan työikäänsä sekä koska viimeksi he ovat tavanneet lapsiaan tai puhuneet puhelimessa sukulaisten tai ystävän kanssa. Lopuksi tiedusteltiin, kuinka tyytyväisiä vastaajat ovat elämäänsä ja onko iäkkäiden ihmisten asema muuttunut tutkittavien lapsuuden ajoista. Edelleen kysyttiin vastaajien olinpaikkaa vastaushetkellä sekä vastasivatko vanhukset itse kysymyksiin. Taustamuuttujina ovat tutkittavan sukupuoli, siviilisääty ja koulutus.
The survey studied longevity and the oldest-old by charting the care, everyday life, and physical activity and capability of people aged 90 and over living in Tampere. The respondents who lived at home were asked what kind of housing they lived in (e.g. ordinary home, sheltered housing), who they lived with, whether someone helped them at home, who helped them the most with everyday tasks, and whether a housekeeper or home helper visited them regularly. The rest of the questions were asked from both those respondents who lived at home as well as the ones in institutional care. These questions surveyed when the respondents had last been out of the house/apartment/room, whether they used any mobility aids when moving about outside, how well the respondents were able to move and do everyday activities (e.g. walk 400 metres, use the stairs, dress and undress, and get in and out of bed), what their health status was like, whether they experienced tiredness or dizziness, which illnesses diagnosed by a doctor they had, and how well they were able to hear and see. Finally, the respondents were asked when they had last met their children, when they had last talked on the phone with someone close to them, how satisfied they were with their life, whether the circumstances of old people were better or worse than before, and what they thought would have been the best housing type for them a the time of the survey. Background variables included the respondent's gender, marital status, and education as well as variables charting where the respondent was at the time of responding (e.g. ordinary home, old people's home, hospital) and who responded or aided in responding to the survey; the respondent him/herself, a family member, relative or acquaintance, or a home helper.
KokonaisaineistoTotalUniverseCompleteEnumeration
Total universe/Complete enumerationTotalUniverseCompleteEnumeration
Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper
Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper